Nykyään Väinö Musikka:stä on tullut erittäin tärkeä aihe yhteiskunnassamme. Tekniikan ja globalisaation myötä Väinö Musikka on ottanut johtavan roolin jokapäiväisen elämän eri alueilla. Politiikasta populaarikulttuuriin Väinö Musikka on merkittävästi vaikuttanut tapaamme olla vuorovaikutuksessa ja suhteemme toisiimme. Tässä artikkelissa tutkimme Väinö Musikka:n merkitystä ja sen vaikutusta elämämme eri puolille sekä sen vaikutuksia tulevaisuuteen.
Väinö Johannes Musikka (4. marraskuuta 1887 Helsinki – 7. tammikuuta 1962 Helsinki)[1][2] oli suomalainen filosofian maisteri ja rehtori.[3][4][5]
Musikan vanhemmat olivat ylikonemestari Juho Musikka ja Mathilda Karén. Hän pääsi ylioppilaaksi yksityistodistuksella Helsingin reaalilyseosta 1907 ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1912 ja filosofian maisteriksi 1913. Musikka teki useita opintomatkoja Keski-Eurooppaan, Englantiin ja Viroon.[3][5]
Musikka oli Jämsässä kansanopiston opettajana 1912–1916, Sysmässä Rapaalan kartanon tilanhoitajana 1916–1919 ja Jämsän yhteiskoulun opettajana 1919–1924. Hän toimi Helsingin yhteiskoulun ja reaalilukion (vuodesta 1954 Herttoniemen yhteiskoulu) rehtorina 1924–1953. Musikka oli Suomen retkeilymajajärjestön hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja 1935–1947 ja järjestön puheenjohtaja 1947–1953. Hän oli Suomen Matkailijayhdistyksen retkeilytoimikunnan jäsen ja varapuheenjohtaja vuodesta 1947 alkaen, Suomen retkeilyliiton hallituksen jäsen 1934–1948 ja opetusministeriön retkeilylautakunnan puheenjohtaja 1945–1950. Musikka julkaisi oppikirjoja ja matkailuoppaita.[3][5]
Väinö Musikka oli naimisissa vuodesta 1913 Lempi Oksasen kanssa.[3]