Väinölän tila

Tässä artikkelissa tutkimme Väinölän tila:n aina kiehtovaa ja monipuolista maailmaa. Kautta historian Väinölän tila on herättänyt kiinnostusta ja uteliaisuutta miljoonissa ihmisissä eri puolilla maailmaa joko sen vaikutuksesta yhteiskuntaan, merkityksensä tieteen alalla tai vaikutuksensa vuoksi populaarikulttuuriin. Yksityiskohtaisen ja kattavan analyysin avulla käsittelemme useita Väinölän tila:een liittyviä näkökohtia sen alkuperästä ja kehityksestä sen vaikutuksiin nykymaailmassa. Samoin perehdymme Väinölän tila:n ympärillä syntyneisiin väittelyihin ja keskusteluihin ja tarkastelemme sen roolia nykymaailmassa. Tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota kattava ja täydellinen näkemys Väinölän tila:stä, josta tulee arvokas tietolähde kaikille, jotka ovat kiinnostuneita ymmärtämään tätä aihetta perusteellisesti.

 Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata.
Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.
Väinölän päärakennusta 2006

Väinölä on raahelaisen kauppiaan Henrik Gabriel Branderin 1878 Oulaisiin perustama kartano, josta muodostui paikkakunnan komein ja suurin tila. Talo oli osa Pyykölä-Pusa-tilaa, josta lohkottiin myöhemmin Pusa-Väinölän ja Pusa-Epäilys osiin jolloin Kalle Pusa (Friis) myi Väinölän osan Branderille.

Pusa oli 1860- ja 1870-luvuilla ollut kestikievaritalo, ja Väinölä jatkoi tätä perinnettä 1880- ja 1890-luvuilla. Vuonna 1890 kyyditystaksa oli 16 penniä kilometriltä ja Pyhäjoen ylityksestä oli lisäksi proomuraha, joka vuonna 1887 oli 20 penniä.

Samassa talossa toimi Branderin aikana sekatavarakauppa ja myöhemmin myös Oulaisten ensimmäinen kirjakauppa. Kauppaa hoiti Matti Niemelä.

Väinölä toimi maatalouden edelläkävijänä ja sinne perusti Oulun läänin Talousseura vuonna 1896 yhden kolmesta läänin karjanhoitokoulusta. Koulun johtajana toimi tilan silloinen isäntä, oululainen agronomi Emil Micklin. Talossa oli palvelusväkeä eri puolilta Pohjois-Suomea.

Vuonna 1897 Väinölän navetassa oli 56 lehmää, kaksi sonnia ja viisi nuorta nautaa. Vuonna 1900 ruotsalainen Ab Finska Kolaffären (Suomen Sysiliike Oy) osti tilan. Vuonna 1904 Väinölän tiloissa ja pihoilla järjestettiin Oulun läänin maanviljelysnäyttely ja vuosina 1911-1918 kartanossa toimi maamieskoulu.

Tila vaihtoi usein omistajaa ja tilan sijaitessa aivan Oulaisten keskustassa, sen maat alkoivat pirstoutua asutuksen tiivistyessä ja levitessä.

Oulaisten kunta osti tilan kansakoulukäyttöön 1920 ja Oulaisten yksityinen yhteiskoulukin aloitti Väinölän tiloissa vuonna 1927. Oulaisten lukio toimi Väinölässä vuosina 1933-1937 ja kirjasto aloitti sen suojissa vuonna 1938. Sota-aikana Väinölässä toimi lottakanttiini, puolustusvoimain harjoituskeskuksen upseeristo ja siirtoväen sairaala.

1970-luvulla tilat kunnostettiin päiväkotikäyttöön. Osa tilan päärakennuksesta on säilytetty suojelukohteena ja sen omistaa edelleen Oulaisten kaupunki.

18.3.1984 Väinölä avattiin taidetaloksi, jossa pidetään pieniä taidetilaisuuksia ja näyttelyitä.

Lähteet

Aiheesta muualla