Väriympyrä

Nykyään Väriympyrä on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnan eri alueilla. Sen merkitys ja vaikutus ovat synnyttäneet ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja johtaneet useisiin tutkimuksiin, joissa pyritään syventämään sen vaikutuksia. Epäilemättä Väriympyrä on ongelma, joka kehittyy jatkuvasti ja mukautuu nykymaailman muutoksiin ja haasteisiin. Tämän artikkelin kautta tutkimme erilaisia ​​näkökulmia ja lähestymistapoja Väriympyrä:een, tarkoituksenamme analysoida sen merkitystä ja ymmärtää sen vaikutus jokapäiväiseen elämäämme.

Portaittainen väriympyrä.
Liukuva väriympyrä, jossa värit vaalenevat keskustaa kohti.

Väriympyrä on puhtaitten värisävyjen muodostama ympyrän tai jonkin muun muotoinen kehä. Väriympyrässä eri sävyt sijaitsevat kirjon (spektrin) mukaisessa järjestyksessä siten, että kirjon ulommaisten sävyjen, punaisen ja sinivioletin, väliin on yleensä sijoitettu myös kirjoon kuulumattomat ns. purppurasävyt. Näiden värisävyjen omassa spektrissä on kaksi maksimihuippua, punainen ja sininen, joiden yhteisvaikutuksesta värisävy näyttää sinipunaiselta. Muun muassa neliväripainatuksen ja tulostimien CMYK-väreistä magentan (M) värisävy on tällainen. Väriympyrän sävyjen jaottelu esitetään joko portaittaisesti tai jopa liukuvana siirtymänä sävystä toiseen. Esimerkiksi Isaac Newtonin, Otto Rungen, Johann Wolfgang von Goethen, Michel-Eugène Chevreul’n, Johannes Ittenin, Wilhelm Oswaldtin, Albert Munsellin, Heinrich Freilingin, CIE:n ja NCS:n värijärjestelmän puhtaiden värisävyjen määrä ja sijainti väriympyrällä on toisistaan poikkeava.

Katso myös

Aiheesta muualla