V. Volodarski

Tänään haluamme puhua V. Volodarski:sta. Se on asia, joka koskee meitä kaikkia, koska sillä on suora vaikutus elämäämme. V. Volodarski on aihe, joka on ollut läsnä läpi historian ja on herättänyt loputtomia keskusteluja ja pohdiskeluja sekä akateemisessa kentässä että yhteiskunnassa yleensä. Se on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi, sillä sen vaikutukset ovat moninaiset ja sen seuraukset voivat olla merkittäviä. Siksi on tärkeää omistaa aikaa ja vaivaa V. Volodarski:n ymmärtämiseen ja analysointiin, jotta voidaan tehdä tietoon perustuvia päätöksiä ja osallistua keskusteluun tästä erittäin tärkeästä aiheesta.

V. Volodarski

V. Volodarski (ven. В. Волода́рский, oikea nimi Moisei Markovitš Goldstein, ven. Моисе́й Ма́ркович Гольдште́йн; 189120. kesäkuuta 1918) oli venäläinen vallankumouksellinen.

Volodarski syntyi nykyisen Ukrainan Hmelnytskyin alueen Ostropolin kylässä juutalaisen käsityöläisen perheeseen. Vuonna 1905 hän liittyi sosiaalidemokraattiseen juutalaisjärjestöön Bundiin ja osallistui myöhemmin menševikkien toimintaan. Hänet karkotettiin 1911 Arkangelin lääniin, ja vuonna 1913 hän muutti Yhdysvaltoihin.[1] Ensimmäisen maailmansodan aikana hän julkaisi siellä Novyi Mir -nimistä lehteä yhdessä Trotskin ja Buharinin kanssa.

Helmikuun vallankumouksen jälkeen Volodarski palasi Venäjälle ja liittyi bolševikkipuolueeseen. Hän toimi puolueen Pietarin komitean ja Pietarin neuvoston puhemiehistön jäsenenä sekä osallistui aktiivisesti lokakuun vallankumoukseen. Sen jälkeen hän toimi lehdistö-, propaganda- ja agitaatiokomissaarina sekä Pietarin Krasnaja gazeta -lehden toimittajana. Volodarski osallistui neuvostojen 2.–4. edustajakoukseen, ja hänet valittiin yleisvenäläisen toimeenpanevan keskuskomitean jäseneksi.[1] Hänet ampui 20.6.1918 matkalla joukkokokoukseen sosialistivallankumouksellinen Grigori Semjonov.

Volodarski on haudattu Pietarin Mars-kentälle.[1] Neuvostoliitossa hänen mukaansa nimettiin asutuskeskuksia, katuja ja muita kohteita.

Lähteet

  1. a b c Bolšaja Sovetskaja Entsilopedija, tom 5, s. 322. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1971.