Vaaleanpunainen

Tämä artikkeli käsittelee aihetta Vaaleanpunainen, joka on viime aikoina noussut ajankohtaiseksi, koska se vaikuttaa yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Vaaleanpunainen on ollut keskustelun, analyysin ja keskustelun kohteena eri alueilla, synnyttänyt ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja herättänyt kiinnostusta tutkijoissa, asiantuntijoissa ja suuressa yleisössä. Tässä mielessä on välttämätöntä tutkia täysin Vaaleanpunainen:n vaikutukset ja seuraukset sekä pohtia mahdollisia ratkaisuja ja toimia, jotka voisivat lieventää sen vaikutusta. Monitieteisen lähestymistavan avulla tutkitaan Vaaleanpunainen:een liittyviä eri näkökohtia, mikä tarjoaa kattavan ja kriittisen näkemyksen, jonka avulla voimme ymmärtää sen laajuutta ja nykyistä kontekstia.

Hakusana ”Pinkki” ohjaa tänne. Pinkki on myös hahmo Pac-Man-pelisarjassa.
 
vaaleanpunainen
 
pinkki

Vaaleanpunainen tarkoittaa punaisen vaaleita sävyjä, joita on useita.[1] Nimeä pinkki käytetään suomen kielessä sekä viittaamaan tiettyyn voimakkaaseen vaaleanpunaiseen sävyyn, [2] että viittaamaan yleisesti vaaleanpunaiseen.

Käyttö ja symboliikka

Vaaleanpunainen ja muut pastellivärit yleistyivät vaatetuksessa vasta 1700-luvulla. Tätä ennen se oli harvinainen väri, koska aatelisto suosi tummempia punaisen sävyjä. Vaaleanpunaisen yleistymiseen vaikutti erityisesti Ludvig XV:n rakastajatar Madame de Pompadour (1721–1764) [3]

1800-luvun Englannissa vaaleanpunaista käytettiin poikalasten vaatetuksessa ja aikuiset miehet suosivat tummanpunaista. Vaaleanpunaista pidettiin maskuliinisena värinä, ja tytöt puettiin usein valkoiseen ja siniseen. Nykyään vaaleanpunainen yhdistetään tyttöihin ja naiseuteen ja vastaavasti sininen poikiin ja miehuuteen. Tyypillisesti tytöille suunnatut lelut tehdään vaaleanpunaisiksi. Vaaleanpunainen on muuttunut maskuliinisesta väristä feminiiniseksi väriksi 1930- ja 1940-lukujen aikana, jolloin myös sininen on muuttunut poikien väriksi. [4]

Yhdysvalloissa vaaleanpunainen nousi suureen suosioon naisten vaatetuksessa ja sisustuksessa 1950-luvun puolessavälissä presidentti Dwight D. Eisenhowerin puolison Mamien vaikutuksesta.[5] Stanley Donenin elokuvassa Rakastunut Pariisissa (Funny Face, 1957) on laulu ”Think Pink”, jolla muotilehden päätoimittaja Maggie Prescott (Kay Thompson) julistaa uuden muotitrendin alkaneeksi.[6]

Monet feministit ovat tuominneet vaaleanpunaisen, koska heistä se edustaa naisia sortavaa, vanhaa naiskuvaa. Kuitenkin monet muut naiset ovat halunneet säilyttää vaaleanpunaisen ja muita naiseuden stereotyyppisiä ominaisuuksia ja olla ylpeitä niistä.lähde?

Miehillä vaaleanpunaiseen pukeutuminen on yhdistetty usein homoseksuaalisuuteen. Natsien keskitysleireillä seksuaalirikolliset (joihin myös homoseksuaalit laskettiin) joutuivat käyttämään tunnuksenaan vaaleanpunaista kolmiota (katso Keskitysleirivankien tunnukset).[7]

Yleisesti halvat vaaleanpunaiset muoviset esineet voidaan nähdä klišeisinä tyyppiesimerkkeinä niin sanotusta krääsästä tai kitchistä, pinnallisuutta ja huonoa makua ilmentävästä turhasta tavarasta.[8]

Helsingissä heräsi vuonna 1996 vilkas keskustelu nykytaiteen museo Kiasman rakennustyömaata ympäröineestä vaaleanpunaisesta aidasta, joka kulki Mannerheimin patsaan läheltä. Kilpailun voittajatyönä toteutettu ratkaisu oli muun muassa kuvanveistäjä Laila Pullisen ja arkkitehti Osmo Siparin mielestä hyvän maun vastainen ja häpäisi lähistöllä olevia kansallisia monumentteja. [9] [10]

Tunnettuja vaaleanpunaisia asioita

  • Ihmisen huulet ja limakalvopinnat ovat tyypillisesti vaaleanpunaisia.
  • Tunnetuimpia vaaleanpunaisia eläimiä lienevät flamingot, joiden höyhenten värin synnyttää niiden ruokavalioon kuuluvan planktonin sisältämä karotenoidi.
  • Vaaleanpunainen (tai ruusunpunainen) talo, Casa Rosada on Argentiinan hallituksen ja presidentin työskentelypaikka.
  • Vaaleanpunainen pantteri tunnetaan Peter Sellersin komedioista, sekä piirroshahmona. Pink Panther on alun perin brittiläisten kaukopartioiden aavikkopinkillä (engl. Desert Pink) maalattujen Land Roverien lempinimi. Aavikkopinkki sulautuu hyvin aavikon hiekkamaastoon.
  • Barbie-nuken logo on vaaleanpunainen. Suurin osa Barbien huonekaluista ja tavaroista (hiusharjasta avoautoon) on tehty vaaleanpunaisesta muovista.
  • Vaaleanpunaista samppanjaa, roseesamppanjaa, pidetään romanttisena juomana. Se on usein erittäin kallista ja koko Champagnen alueen samppanjatuotannosta vain 3–4 % on vaaleanpunaista.

Sanonnoissa

  • Vaaleanpunaisten lasien läpi maailmaa katseleva ihminen näkee vain hyvät asiat.

Katso myös

Lähteet

  • Aito-Ihkula, Nanna: Pissismin vaaleanpunainen kirja. (selkänimeke: Pissismi) Helsinki: 13 kustannus, 2007. ISBN 978-952-5702-00-2
  • Kalhama, Pilvi: ”Värin outo peittelemättömyys : vaaleanpunainen (toisin)ajatteluna”, Muotoutuva maalaus : konteksteja ja kohtaamisia, s. 127-148. Helsinki: Kuvataideakatemia, 2006. ISBN 951-53-2910-8

Viitteet

  1. ↑ Coloria.net | © Päivi Hintsanen 2000- www.coloria.net. Viitattu 10.8.2021.
  2. ↑ pinkki. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
  3. ↑ Eva Heller, Psychologie de la couleur, effets et symboliques, pp. 182-83
  4. ↑ Smithsonian Magazine
    When Did Girls Start Wearing Pink?
    In 1927, Time magazine printed a chart showing sex-appropriate colors for girls and boys according to leading U.S. stores. In Boston, Filene’s told parents to dress boys in pink. So did Best & Co. in New York City, Halle’s in Cleveland and Marshall Field in Chicago.

    Today’s color dictate wasn’t established until the 1940s, as a result of Americans’ preferences as interpreted by manufacturers and retailers. “It could have gone the other way”

  5. ↑ Mitchell, Nancy: Here's Why We Think of Pink as a Color for Girls, Apartment Therapy 29.2.2016. Viitattu 27.8.2017.
  6. ↑ Hutchinson, Pamela: Funny Face: a film in love with fashion, The Guardian 27.2.2014. Viitattu 27.8.2017.
  7. ↑ Erinaceus: VÄRIEN SYMBOLIIKKA: VAALEANPUNAINEN City.fi. 2015. Viitattu 27.8.2017.
  8. ↑ Knuuttila, Seppo & Piela, Ulla (toim.): ”Pinkkiä posliinia : kitschin nykyhetki - oppaana Jeff Koons”, Kansanestetiikka, s. 43-52. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2008. ISBN 978-952-222-032-5
  9. ↑ Maalataan Marskin patsas tilapäisesti vaaleanpunaiseksi. (Arkkitehti ja akatemiatutkija Harri Hautajärven mielipidekirjoitus.) Helsingin Sanomat, 3.5.1996, s. 15. Näköislehden aukeama (vain tilaajille). Viitattu 12.11.2017.
  10. ↑ Aniliini on vastoin ihmisyyden rakentamista. (Museonjohtaja Tuula Arkion mielipidekirjoitus.) Helsingin Sanomat, 3.5.1996, s. 15. Näköislehden aukeama (vain tilaajille). Viitattu 12.11.2017.

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vaaleanpunainen.