Tänään astumme Vajaavaltaisuus:n kiehtovaan maailmaan, aiheeseen, joka on herättänyt ihmisten huomion ja kiinnostuksen kaikkialla maailmassa. Vajaavaltaisuus on ajankohtainen aihe nyky-yhteiskunnassa ja se on synnyttänyt useita keskusteluja ja keskusteluja eri aloilla. Tässä artikkelissa tutkimme Vajaavaltaisuus:n eri puolia ja näkökulmia sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen. Tutkimme sen merkitystä populaarikulttuurissa, sen vaikutusta politiikkaan ja sen vaikutuksia ihmisten jokapäiväiseen elämään. Liity kanssamme tälle Vajaavaltaisuus:n löytö- ja pohdiskelumatkalle.
Vajaavaltaisuus tarkoittaa Suomessa oikeudellista asemaa, jossa henkilö ei saa itse kokonaan tai osittain päättää itseään koskevista oikeudellisista toimista. Vajaavaltaisella tarkoitetaan alaikäistä eli alle 18-vuotiasta henkilöä sekä sellaista täysi-ikäistä henkilöä, joka on julistettu vajaavaltaiseksi.[1] Vajaavaltaisen taloudellisia ja muita holhoustoimesta annetussa laissa tarkoitettuja asioita hoitaa edunvalvoja. Alaikäisen edunvalvojina ovat hänen huoltajansa, jollei laissa toisin säädetä tai jollei tuomioistuin ole määrännyt toisin.[1]
Vajaavaltaiseksi julistaminen on henkilön toimintakelpoisuuden rajoittamisen äärimmäisin muoto. Vajaavaltaiseksi julistamisesta päättää tuomioistuin. Täysi-ikäisen henkilön toimintakelpoisuuden rajoittaminen edellyttää, että henkilö on kykenemätön huolehtimaan taloudellisista asioistaan ja että hänen etunsa on siksi vaarassa. Pelkkä lääketieteellinen diagnoosi, esimerkiksi psyykkinen sairaus tai dementia ei oikeuta rajoittamaan kenenkään toimintakelpoisuutta. Kun henkilö julistetaan vajaavaltaiseksi, tuomioistuin ei täsmennä toimintakelpoisuuden rajoituksia, vaan rajoitukset määrittelee suoraan holhoustoimilain 23–28 §.
Suomessa vajaavaltaisen asema määritellään muiden muassa holhoustoimesta annetussa laissa. Lain mukaan vajaavaltaisella ei ole oikeutta itse vallita omaisuuttaan eikä tehdä sopimuksia tai muita oikeustoimia, mutta hän voi kuitenkin tehdä oikeustoimia, jotka ovat olosuhteisiin nähden tavanomaisia ja merkitykseltään vähäisiä (holhoustoimilaki 23–28 §). Vajaavaltainen ei voi asettua ehdolle eduskuntavaaleissa (perustuslaki 27 §) eikä kunnan luottamustoimeen (kuntalaki 33 §).