Alla esitetyssä artikkelissa Vakaus- ja kasvusopimus:n aihetta käsitellään yksityiskohtaisesti ja tyhjentävästi. Vakaus- ja kasvusopimus on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta eri alueilla, ja sen merkitys on kasvanut viime vuosina. Tämän artikkelin aikana analysoidaan useita Vakaus- ja kasvusopimus:een liittyviä näkökohtia sen alkuperästä ja kehityksestä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa. Kierros tehdään Vakaus- ja kasvusopimus:n ympärillä ehdotetuista erilaisista näkökulmista ja lähestymistavoista, jotta saadaan kattava ja päivitetty näkemys tästä aiheesta. Lisäksi tarkastellaan Vakaus- ja kasvusopimus:n tällä hetkellä asettamia haasteita ja tarjotaan mahdollisia strategioita ja ratkaisuja niiden tehokkaaseen ratkaisemiseen.
Vakaus- ja kasvusopimus on Euroopan unionin jäsenmaiden välinen finanssipoliittinen sopimus Euroopan raha- ja talousliiton EMU:n muodostamiseksi ja ylläpitämiseksi.
Vakaus- ja kasvusopimukseksi kutsutaan euron käyttöönoton yhteydessä hyväksyttyjä kahta asetusta (1466/97 ja 1467/97), joilla täsmennettiin perustamissopimuksen artikloja. Edelliseen liittyivät myös määrälliset ns EMU-kriteerit julkisen talouden alijäämistä (3% BKTstä) ja julkisesta velasta (60 % BKTstä).
Toinen asetuksista sisälsi määräyksiä, jotka koskevat ennaltaehkäisyä, ja toinen koskee korjaavia toimia.
Asetuksiin on myöhemmin tehty korjauksia ja täsmennyksiä muun muassa ns Six Pack-uudistuksen uudistuksen yhteydessä. Sopimusta on kritisoitu myöhemmin. Sitä on pidetty mm pakkopaitana, joka estää aktiivisen suhdannepolitiikan. Toisaalta asetuksiin sisällytetyt ns joustoelementit ovat synnyttäneet kritiikkiä, koska asetusten budjettikuria vahvistavat vaikutukset ovat heikentyneet.