Valkeakosken kanava

Nykymaailmassa Valkeakosken kanava on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion. Valkeakosken kanava:n merkitys on tullut yhä selvemmäksi yhteiskunnan edetessä ajan myötä. Valkeakosken kanava on aihe, joka ansaitsee syvällisen tutkimisen, sen vaikutuksista ihmisten jokapäiväiseen elämään aina talouteen ja politiikkaan. Tässä artikkelissa tarkastellaan eri näkökohtia, jotka liittyvät Valkeakosken kanava:een ja miten se on kehittynyt ajan myötä. Sen alkuperästä sen nykypäivän merkityksellisyyteen perehdymme täydelliseen analyysiin Valkeakosken kanava:stä ja sen vaikutuksista modernin yhteiskunnan eri osa-alueisiin.

Valkeakosken kanava ja Tervasaaren paperitehdas.

Valkeakosken kanava on Valkeakosken kaupungin keskustassa sijaitseva Mallasveden ja Vanajaveden yhdistävä 495 metriä pitkä kanava. Kanava rakennettiin 1866–1869, jolloin siihen tuli kaksi sulkua, joiden pituudet olivat 35,6 metriä ja leveydet 7,55 metriä.[1] Kanavan kautta alkoi heti sen valmistuttua vilkas tavaraliikenne, jota tosin haittasi laivareitin matala, noin 1,5 metrin syväys.

Uittoliikenteen lisääntyessä 1950-luvulla vanha kanava osoittautui huonosti tähän käyttöön sopivaksi, ja niinpä sen eteläpuolelle rakennettiin 1950–1955 uusi uittokanava, jossa oli yksi 160 metriä pitkä, 8 metriä leveä ja 2,5 metrin syvä sulku. Vanha kanava täytettiin maalla uuden kanavan valmistuttua. Uudessa kanavassa sulkuportit ovat tekniikaltaan sektoriportteja, joiden koneistot ovat sähkömekaanisia.

Uitot loppuivat Valkeakosken kanavassa 1960-luvun lopulla, ja siitä lähtien se on palvellut lähinnä huviveneliikennettä. 2000-luvun alussa myös osa täytetystä vanhasta kanavasta kaivettiin esiin, ja siitä tehtiin matkailunähtävyys.[2]

Kanava on itsepalvelukanava, jonka valvonta suoritetaan Muroleen kanavalta käsin. Kanavan käyttö- ja kunnossapitotehtävistä vastaa Väyläviraston urakoitsijana Arctia Meritaito Oy.[3]

Lähteet

  1. ↑ Väylävirasto: Valkeakosken kanava vayla.fi.
  2. ↑ Hurskainen, Tarmo: Suomen kanavat – Valkeakoski kanaler.arnholm.nu. 31.12.2006. Viitattu 29.3.2009.
  3. ↑ Arctia Oy: Kanavien käyttö ja kunnossapito arctia.fi.

Aiheesta muualla