Valonvahvistin

Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Valonvahvistin:tä, aihetta, joka on herättänyt paljon kiinnostusta ja keskustelua viime vuosina. Sen alkuperästä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa tarkastelemme kaikkia Valonvahvistin:een liittyviä näkökohtia tarjotaksemme kattavan ja täydellisen yleiskatsauksen. Haastattelujen, tutkimusten ja analyysien avulla pyrimme ymmärtämään paremmin tätä aihetta ja sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Valonvahvistin on kiinnittänyt monien huomion Valonvahvistin:n merkityksestä akateemisessa maailmassa ja sen roolissa populaarikulttuurissa, ja se on herättänyt joukon kysymyksiä ja huolenaiheita, joita yritämme käsitellä tässä artikkelissa. Liity kanssamme tälle Valonvahvistin:n löytämisen ja oppimisen matkalle!

Valonvahvistimen tuottama vihersävyinen kuva.
Pimeäkiikari käytössä sotaharjoituksessa.

Valonvahvistin on laite, jolla voidaan vahvistaa valoa kiikarille tai kameralle pimeissä olosuhteissa.

Valonvahvistin vaatii toimiakseen sähkölähteen. Kannettavissa laitteissa virtalähteenä toimivat akut tai paristot. Ajoneuvoissa, kuten panssarivaunuissa, laitteet ottavat virtansa ajoneuvon sähköjärjestelmästä.

Käytännössä valonvahvistin käyttää hyväkseen ihmissilmälle normaalisti näkymätöntä infrapunasäteilyä ja myös näkyvän alueen säteilyä eli normaalia valoa. Säteily muunnetaan ihmissilmälle näkyväksi valoksi. Valonvahvistimen tuottama kuva on sävyltään harmaan vihertävä.

Valonvahvistin vahvistaa olemassa olevaa valoa. Täysin pimeässä tarvitaan siis ulkopuolista valoa, jotta valonvahvistimella voisi tähystää. Monissa valonvahvistimissa onkin tähän tarkoitukseen pieni infrapunavalo.

Valonvahvistin on alun perin kehitetty sotilaallisiin tarpeisiin. Nykyään ominaisuus on jo melko edullisissa videokameroissakin. Alun perin lämpövalonvahvistimien käyttö käsikäyttöisissä laitteissa oli rajoitettu niiden valtavan koon, raskaan kuorman ja tehonkulutuksen vuoksi, mutta vanadiinioksidi ja amorfinen pii ovat parantaneet niiden käyttöä, muun muassa päähän asennettavissa laitteissa.[1]

Lähteet

  1. Montoro, Harry P.: Image Intensification: The Technology of Night Vision Articles. Photonics. Viitattu 28.12.2020. (englanniksi)