Tässä artikkelissa aiomme lähestyä Valter Vihriä-aihetta eri näkökulmista, jotta voimme tarjota siitä täydellisen ja rikastuttavan näkemyksen. Läpi tekstin tutkimme Valter Vihriä:n esittämiä monia puolia, analysoimme sen vaikutuksia eri alueilla ja sen merkitystä nykyään. Kriittisellä ja reflektoivalla lähestymistavalla syvennymme Valter Vihriä:n eri puoliin ja tarjoamme lukijalle syvän ja yksityiskohtaisen käsityksen aiheesta. Tutkimuksen, analyysin ja suositusten avulla pyrimme valaisemaan Valter Vihriä:tä ja tarjoamaan tietoon perustuvan näkökulman, joka kannustaa keskusteluun ja pohdiskeluun.
Valter Fredrik Vihriä (sukunimi aik. Grönroos; 30. syyskuuta 1875 Turku – 9. toukokuuta 1918 Kymintehdas) oli suomalainen kirjaltaja ja ammattiyhdistystoimitsija.
Turkulainen kirjaltajana työskennellyt Vihriä toimi Paperiteollisuusväen liittosihteerinä ja kierteli Suomen paperiteollisuuspaikkakunnilla edistämässä ammattiyhdistystoimintaa. Suomen sisällissodan aikana hän kuului Työväen pääneuvostoon ja oli aluksi Kansanvaltuuskunnan teollisuus- ja työvoimaministeriön paperi- ja puumassateollisuusjaoston puheenjohtajana ja sittemmin Kuusankoskella Kymi-yhtiön tehtaita valvovana ylikomissaarina.
Vihriä joutui valkoisten vangiksi sodan jälkeen, ja hän kirjoitti ennen teloitustaan katuvan tunnustuksen punaisten toimista Kuusankoskella. Vihriän tunnustus julkaistiin kirjana, ja se käännettiin myös ruotsiksi, kääntäjänä Bertel Gripenberg.