Vanha-Rantalan talomuseo

Nykymaailmassa Vanha-Rantalan talomuseo on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion. Vanha-Rantalan talomuseo:stä on tullut monia kiinnostava aihe joko yhteiskunnallisen merkityksensä, populaarikulttuuriin vaikutuksensa tai historiallisen merkityksensä vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme Vanha-Rantalan talomuseo:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä ja kehityksestä sen vaikutuksiin eri alueilla. Yksityiskohtaisen ja kattavan analyysin avulla pyrimme valaisemaan tätä aihetta ja tarjoamaan lukijoillemme selkeän ja kattavan näkökulman.

Vanha-Rantalan talomuseo
Vanha-Rantalan talomuseo Pertunmaalla.
Vanha-Rantalan talomuseo Pertunmaalla.
Tyyppi talomuseo
Osoite Museotie, Pertunmaa
Sijainti PertunmaaView and modify data on Wikidata
Kotisivut www.pertunmaa.fi/vanha-rantalan-talomuseo
Koordinaatit 61°30′18″N, 26°30′18″E
Kartta
Vanha-Rantalan talomuseo

Vanha-Rantalan talomuseo on Mäntyharjulla Pertunmaan kirkonkylän itäpuolella sijaitseva talomuseo.[1][2][3][4]

Museo esittee yhden eteläsavolaisen suvun vuosina 1665-1964 omistaman tilan pihapiiriä. Talon viimeinen vakituinen asukas muutti pois 1958. Päärakennuksen tupa on rakennettu 1700-luvulla. Talossa on toiminut alakansakoulu vuosina 1934–36 ja kiertävä naiskotiteollisuuskoulu vuosina 1947–48. Talo toimi yksityisenä talomuseona jo vuonna 1963, Pertun säätiön hallinnoimana. Vuodesta 1988 lähtien Pertunmaan kunta on omistanut talon ja vastannut museon toiminnasta.[2][1]

Talomuseoon kuuluvat osin 1700- ja osin 1800-luvulta peräisin oleva päärakennus, sekä maakellari, talousrakennus (tolla), 1930-luvulta peräisin oleva sauna sekä luhti-aitat.[2][4]

Kuuselan kalmiston muistokivi eli Hautalöytöjen muistokivi (1975) Vanha-Rantalan edustalla.

Vuonna 1928 lähistöllä sijaitsevan Kuuselan talon isäntä Fabian Kauppi löysi tien toiselta puolelta olevalta pellolta rikkaan naisen haudan vuodelta 1000. Naisella oli kaulakorussa arabialaisia hopearahoja, pronssiset rannerenkaat ja olkasoljet sekä rautainen veitsi. Löytöihin kuului myös lasimassahelmiä. On pidetty mahdollisena, että hauta liittyisi turkiskaupalla rikastuneeseen eräasemaan. [4][2][5] Kansallismuseoon toimitettu löydös toimi mallina Kalevala Korun valmistamalle Pertun riipukselle, jonka Pertunmaan kunta on antanut kunnan lahjana. Museotien alkuun on pystytetty (1975) Kuuselan kalmiston muistokivi (myös nimellä Hautalöytöjen muistokivi) muistutuksena tästä löydöstä.[2][4][6]

Vanha-Rantalan talomuseo on suojeltu ja maakunnallisesti merkittävä kulttuuriperintökohde.[2]

Lähteet

  1. ↑ a b Arkistoitu kopio etelasavonmuseot.fi. Arkistoitu 22.12.2017. Viitattu 23.8.2020.
  2. ↑ a b c d e f Vanha-Rantalan talomuseo Etelä-Savon kulttuuriperintökanta, esku.fi. Viitattu 23.8.2020.
  3. ↑ Vanha-Rantalan talomuseo Pertunmaan kunta, pertunmaa.fi. Viitattu 23.8.2020.
  4. ↑ a b c d Arkistoitu kopio visitmikkeli.fi. Arkistoitu 25.9.2020. Viitattu 23.8.2020.
  5. ↑ Arkistoitu kopio matkallakotimaassa.fi. Arkistoitu 3.8.2020. Viitattu 23.8.2020.
  6. ↑ Arkistoitu kopio Pertunmaan kunta, pertunmaa.fi. Arkistoitu 28.10.2019. Viitattu 23.8.2020.

Aiheesta muualla