Vanha metsä

Nykymaailmassa Vanha metsä:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe yhteiskunnalle yleensä. Olipa kyseessä politiikka, tiede, teknologia, kulttuuri tai millä tahansa muulla alalla, on kiistatonta, että Vanha metsä on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Alkuperäistään nykypäivään Vanha metsä:llä on ollut ratkaiseva rooli ihmisten havaitsemisessa, vuorovaikutuksessa ja suhtautumisessa ympäröivään maailmaan. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Vanha metsä:n merkitystä ja sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan sekä analysoimme sen merkitystä, haasteita ja mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia.

Vasemmalla luonnontilaista vanhaa metsää, oikealla istutettua talousmetsää. Puiden kaatuessa vanhaan metsään pääsee valoa, jolloin syntyy uutta kasvillisuutta.

Vanha metsä on metsä, joka on ohittanut suositellun hakkuuajan[1]. Vanhoissa metsissä on paljon lahopuuta sekä päällyskasveja, ja ne lähenevät päätemetsävaihetta[1].

Käsite ”vanha metsä” tarkoitti alun perin luonnontilaista metsää, jota ei ole koskaan hakattu ja jossa ei ole koskaan kaskettu eikä laidunnettu.[2] Nykyään sellaista metsää kutsutaan yleensä aarniometsäksi. Väärinkäsityksiä syntyy, kun käsitettä ”vanha metsä” käytetään yhä joskus alkuperäisessä merkityksessään tai muussa tarkoituksessa virheellisesti.

Lähteet

  1. ↑ a b Lahti, Kimmo & Rönkä, Antti: Biologia: Ympäristöekologia, s. 203. Helsinki: WSOY oppimateriaalit, 2006. ISBN 951-0-29702-X
  2. ↑ Kuusela, Kullervo: Kullervo Kuusela johtavalle populaatiotutkijalle. Maaseudun Tulevaisuus, 9.9.1999. Artikkelin verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla