Tässä artikkelissa tutkimme Vanhurskauttaminen:n kiehtovaa historiaa ja sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. Vanhurskauttaminen on ollut ratkaisevassa roolissa jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla vaatimattomasta alustastaan nykypäivän merkitykseen. Ajan mittaan Vanhurskauttaminen on ollut kiihkeän keskustelun kohteena ja se on inspiroinut lukemattomia tutkimuksia osoittaen sen tärkeyden niinkin erilaisilla aloilla kuin tiede, kulttuuri, politiikka ja monet muut. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tutkimme, kuinka Vanhurskauttaminen on kehittynyt vuosien varrella ja miten se edelleen muokkaa ympäröivää maailmaa.
Vanhurskauttaminen on kristinuskossa termi, jolla tarkoitetaan syntien anteeksiantamista ja vapautusta kadotuksesta, ja tätä myöten sitä, että Jumala laskee ihmisen vanhurskaaksi. Paavalin kirjeissä ajatus vanhurskauttamisesta tulee monesti esille, muun muassa Roomalaiskirjeessä ja Galatalaiskirjeessä. Paavalin kirjeissä vanhurskauttaminen esitetään siten, että sillä tarkoitetaan Jumalan vanhurskauttavan syntisen ja Jumalasta erilleen ajautuneen ihmisen armollisuudellaan ja ihmisen uskoon perustuen.
Luterilaisuudessa on erityinen vanhurskauttamisoppi, missä vanhurskauttaminen on synninpäästö. Luterilaiseen määritelmään vanhurskauttamisesta kuuluu Jumalan lapseksi ottaminen. Sen perusajatus liittyy Kristuksen kuolemaan ristillä ja ylösnousemukseen. Luterilaisuudessa alkuaikoina, uskonpuhdistuksen aikaan vanhurskauttamisoppia pidettiin ensisijaisen tärkeänä ja sen katsottiin olevan perusajatus koko kirkon koossa pysymiselle.[1]