Vantaankoski:n tärkeys on ollut keskustelun ja kiinnostuksen aiheena jo pitkään. Vantaankoski:stä on tullut keskipiste niin asiantuntijoille kuin harrastajillekin, sillä sen vaikutusvalta kattaa monenlaisia alueita. Vantaankoski on osoittautunut tutkimisen arvoiseksi aiheeksi sen vaikutuksesta yhteiskuntaan ja sen merkitykseen populaarikulttuurissa. Tässä artikkelissa sukeltamme Vantaankoski:n eri puoliin ja tarkastelemme sen merkitystä ja vaikutusta nykymaailmassa. Alkuperäistään tulevaisuuden rooliinsa Vantaankoski on edelleen tärkeässä roolissa jokapäiväisessä elämässämme.
Vantaankoski (ruots. Vandaforsen) on kulttuurihistoriallisesti merkittävä koski Vantaanjoessa. Sillä on pituutta 240 metriä ja pudotuskorkeutta 5 metriä. Koski sijaitsee Vantaan kaupungin alueella, jakautuneena kolmen eri kaupunginosan alueelle. Kosken länsirannalla sijaitsevat Vantaanlaakso ja Piispankylä, kun taas kosken itäranta kuuluu Viinikkalaan.
Vantaankosken ympäristö on esihistoriallista asuinseutua, jossa on asuttu jo kivikaudella.[1] Paikasta rakentui liikenteen solmukohta, jossa risteytyivät erisuuntaiset tiet sekä pohjoiseen johtava vesireitti.[1] 1500-luvulla koskelle perustettiin Vantaan kylien yhteismyllyjä. Paikalle syntyi kahden talon Myllymäen kylä. 1830-luvulla käynnistyi Kvarnbackan kosken ruukin toiminta ja malminjalostus.[2]
1890-luvulle tultaessa Vantaankoskesta oli muodostunut pienimuotoinen teollinen tuotantoalue, jossa sijaitsi Vantaankosken myllyn ja Vantaan ruukin lisäksi sahoja, päretuotantoa, huovutuslaitos, trasselitehdas ja hopeasulatto. Kosken rannalle kohosi asuntoja, konttoreita ja varastoja. Puurakenteinen Dahlforsin viilatehdas perustettiin joen itärannalle vuonna 1889,[3] ja vuonna 1903 tehdas korvattiin tiilirakennuksella.[2] Tuotantoaan viilatehdas jatkoi aina 1960-luvulle saakka, ja 2000-luvun alussa rakennus kunnostettiin.[2][4]
Kosken ylittää aikoinaan Turun–Viipurin Suurena Rantatienä toiminut Kuninkaantie. Vuonna 1876 valmistunut Vantaankosken silta on edelleen käytössä oleva tieliikennesilta. Hieman pohjoisempana kosken ylittää myös Kehä III, yksi pääkaupunkiseudun poikittaisista suurväylistä. Vantaankoskessa on kunnostettu pato näiden teiden välisellä osuudella. Kehä III:n rakentaminen muutti hieman alueen maisemaa, ja väylän myötä hävisi esimerkiksi vanha ruukki.[1] Vantaankosken kuuluu silti suojeltuun, valtakunnallisesti arvokkaana pidettyyn Vantaanjokilaakson maisema-alueeseen.
Veden määrä eli joen virtaama Vantaankoskessa vaihtelee paljon sateiden ja sulamisvesien mukaan. Kuivana kautena vettä saattaa virrata vain 1,2 m3/s luokkaa, jolloin alajuoksulla on aika kuivan ja hiljaisen näköistä. Toisaalta Vantaanjoen ennätystulvissa on saavutettu jopa noin 230 m3/s huippuvirtaama pitkään jatkuneiden rankkasateiden jälkeen. Vantaanjoen vedenkorkeus on kosken yläjuoksulla Myllymäessä vaihdellut runsaat 3,7 metriä (vaihteluväli noin 23,1–26,8 metriä vertailutason yläpuolella).
Vantaankosken ympäristöä ollaan kehittämässä tulevaisuudessa merkittävästi. Vuonna 2015 avattu kehärata lisäsi alueen kehityspotentiaalia. Vantaankosken ympäristön työpaikkaluku on jopa kaksinkertaistumassa tulevaisuudessa. Suunnitteluideoita alueelle on etsitty ideakilpailun avulla.[5] Kosken ääreen aiotaan rakentaa hotellikylä ja tapahtumatiloja.[6][7]