Nykymaailmassa Varokaa putoavia esineitä:stä on tullut yhä enemmän kiinnostava aihe. Varokaa putoavia esineitä on asettanut itsensä jatkuvan keskustelun ja pohdinnan aiheeksi joko yhteiskunnallisen vaikutuksensa, akateemisen alan merkityksen tai populaarikulttuurin vaikutuksensa vuoksi. Alkuperäistään nykypäivään Varokaa putoavia esineitä on ollut eri alojen asiantuntijoiden tutkimusten ja analyysien kohteena, ja he ovat yrittäneet tulkita sen monia puolia ja ymmärtää sen merkitystä ihmiskunnan kehitykselle. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökulmia, joista Varokaa putoavia esineitä:tä voidaan lähestyä, ja analysoimme sen merkitystä nykymaailmassa.
Varokaa putoavia esineitä | |
---|---|
Kestoaika | 143 min |
Pääosissa |
Jonna Järnefelt Santeri Kinnunen Mikko Reitala |
Alkuperämaa | Suomi |
Alkuperäiskieli | suomi |
Esitetty | 14. maaliskuuta 1994 – 28. maaliskuuta 1994 |
Jaksoja | 3 |
Tuotanto | |
Ohjaaja(t) | Kari Franck |
Käsikirjoittaja(t) | Jukka Vieno |
Säveltäjä(t) | Pave Maijanen |
Tuotantoyhtiö(t) | Yleisradio |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet |
Varokaa putoavia esineitä on Yleisradion tuottama, Jukka Vienon käsikirjoittama ja Kari Franckin ohjaama kolmiosainen television minisarja vuodelta 1994.
Häihinsä valmistautuva geologi Hanna Hallanheimo joutuu työmatkalle Lappiin väitetyn ufotapauksen takia. Siellä skeptisesti suhtautuva nainen kohtaa komean metsurin, jolla huhutaan olevan kokemusta vierailta planeetoilta. Palattuaan Helsinkiin hän ajautuu ristiriitoihin sekä työssään yliopistolla että ihmissuhteissaan. Ufotutkimuksen takia hänen mielenterveytenä alkaa järkkyä.[1]
Jonna Järnefelt | … | Hanna Hallanheimo |
Mikko Reitala | … | Richard |
Santeri Kinnunen | … | Mikael |
Tomi Salmela | … | Römppä-Aslak |
Matti Tuominen | … | professori West |
Pekka Räty | … | Metsuri-Paavo |
Markku Huhtamo | … | Pauli |
Helsingin Sanomien tv-kriitikko Jukka Kajava moitti kirjailija Jukka Vienon toistavan itseään, kun on taas laittanut tarinan alkuainekset putoamaan taivaalta kuten edellisvuoden minisarjassa Tuntemattomalle jumalalle, jossa päähenkilö putosi lentokoneesta. Kajavasta nyt nähty ja jo vuosia sitten käsikirjoitettu tarina vaikuttaa vanhanaikaisen tosikolta tekoseikkailulta ufo- ja Lappi-kliseineen. Henkilöohjausta ja näyttelijäntyötä hän kehui, koska hänestä päähenkilöt ”ovat ainakin ihmisen oloisia kovin epätodennäköisten ja epätasaisten luomustensa tekijöinä”. [2]