Varsinais-Suomen historiallinen maakunta

Nykymaailmassa Varsinais-Suomen historiallinen maakunta on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen, ja siitä on tullut monenlaisia ​​ihmisiä ja tieteenaloja kiinnostava aihe. Olipa kyseessä Varsinais-Suomen historiallinen maakunta merkittävänä hahmona historiassa, avainkäsitteenä opiskelualalla tai merkittävänä tapahtumana tänään, sen vaikutus on kiistaton. Tässä artikkelissa perehdymme Varsinais-Suomen historiallinen maakunta:n universumiin tutkimalla sen alkuperää, kehitystä ja sen vaikutusta yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Varsinais-Suomen historiallinen maakunta on ollut analyysin ja keskustelun kohteena sen ilmestymisestä nykypäivän merkityksellisyyteen, ja se on tuottanut valtavasti tietoa, joka ansaitsee yksityiskohtaisen tutkimisen.

Historiallinen maakunta Suomessa
Varsinais-Suomi

vaakuna

sijainti

nykymaakunnat alueella Varsinais-Suomi

Varsinais-Suomi on historiallinen maakunta Suomessa. Sen asukkaita ovat varsinaissuomalaiset. Pääosin sen alueella on Varsinais-Suomen nykymaakunta.

Varsinais-Suomen historialliseen maakuntaan kuulumattomia Varsinais-Suomen nykymaakunnan kuntia ovat nykyisen kuntajaon mukaisista kunnista historialliseen Hämeeseen kuuluva Somero mukaan lukien siihen liitetty Somerniemi sekä Satakunnan historialliseen maakuntaan kuuluvista nykyisistä kunnista Oripää ja Loimaa mukaan lukien siihen liitetyt Alastaro, Loimaan kunta, Mellilä ja Metsämaa.

Ennen kuin nimi Suomi vakiintui tarkoittamaan laajempaa aluetta ja sittemmin nykyistä Suomen valtiota, se tarkoitti Varsinais-Suomea historiallisena maakuntana tai varsinaissuomalaisten asumaa aluetta.

Varsinais-Suomi jaettiin hallinnollisesti 1300-luvun alussa voutien johtamiin Pohja-Suomeen ja Etelä-Suomeen, joista myöhemmin kehittyi laamannikunnat. Alueiden raja kulki Aurajoessa. Vuoden 1540 maakirjan mukaan Pohja-Suomeen kuuluivat Maskun ja Vehmaan kihlakunnat ja Etelä-Suomeen Piikkiön ja Halikon kihlakunnat.[1]

Joulurauhan julistuksen yhteydessä jo 1300-luvulta lähtien käytetty sanonta ”Suomen Turku” on alun perin tarkoittanut Suomen maakunnassa eli Varsinais-Suomen historiallisessa maakunnassa sijaitsevaa kauppapaikkaa. Turku-nimi on todennäköisesti peräisin muinaisvenäjän toria merkitsevästä sanasta tǔrgǔ, joka on nykytiedon mukaan kulkeutunut Fennoskandiaan novgorodilaisten kauppiaiden mukana.[2]

Lähteet

  1. Aulis Oja: Keskiaikaisen Etelä-Suomen asutus ja aluejaot (pdf) (s. 7–9) Helsinki, 1955. Suomen historiallinen seura. Viitattu 18.10.2019.
  2. Turku Kotimaisten kielten keskus.