Vartiovuorenmäki

Nykymaailmassa Vartiovuorenmäki on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua ihmisten keskuudessa. Vartiovuorenmäki on näkökohta, jota ei voi sivuuttaa, olipa se sitten yhteiskunnallinen merkitys, historiallinen vaikutus tai kulttuurivaikutus. Ajan myötä Vartiovuorenmäki on kehittynyt ja saanut uusia ulottuvuuksia, mikä on herättänyt suurempaa kiinnostusta tutkijoiden, asiantuntijoiden ja suuren yleisön keskuudessa. Tässä artikkelissa tutkimme Vartiovuorenmäki:n eri puolia, sen merkitystä ja vaikutusta nyky-yhteiskuntaan.

Näkymä Vartiovuoren puistosta.
Vartiovuoren puoiston säilyttämistä puolustavia mielenosoittajia 1981
Kyltit Vartiovuorenmäen törmällä kertovat meriveden korkeuden muutoksista vuosituhanten saatossa.

Vartiovuorenmäki (ruots. Vårdberget) on Turun keskustassa II kaupunginosassa sijaitseva mäki ja puistoalue. Mäen korkeus on 50 metriä merenpinnan yläpuolella.[1] Puisto on tunnettu muun muassa sen laella sijaitsevasta Carl Ludvig Engelin 1810-luvulla suunnittelemasta tähtitornirakennuksesta sekä perinteikkäästä Turun Kesäteatterista.

Vartiovuorenpuiston pinta-ala on noin 7,1 hehtaaria ja sen kasvillisuuteen kuuluu lähes sata puuvartista kasvilajia.

Vartiovuorenpuiston läheisyydessä ovat myös Luostarinmäen käsityöläiskorttelit, jotka säilyivät vuoden 1827 suurelta kaupunkipalolta. Vartiovuorenmäki onkin yhdessä näiden ja Turun akatemian observatorion kanssa valittu yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.[2]

Historiaa

Vartiovuoren nimi kertoo mäen historiasta. Jos vihollinen uhkasi Turkua mereltä, annettiin Turun linnasta tulella merkkejä sisämaahan päin. Linnasta lähetetyt varoitukset otettiin vastaan ensimmäisenä Vartiovuorelta, josta ne välitettiin edelleen kaupunkiin päin.[3]

Vartiovuoren puiston kehittäminen aloitettiin 1840-luvulla maistraatin myöntämän 200 ruplan määrärahan turvin. Vaikka työt aloitettiinkin julkisin varoin, yksityinen rahoitus kattoi lopulta valtaosan puiston kustannuksista. Eräs merkittävimmistä lahjoituksista oli hovioikeudenviskaali G. A. Åkermanin testamentti vuodelta 1871, jossa määrättiin 50 000 markkaa sijoitettavaksi Vartiovuoren kaunistamiseen. Puiston rakentamistyöt jatkuivat useita vuosikymmeniä ja työt saatiin päätökseen vasta aivan 1800-luvun lopulla.

Valmiina mäelle rakennettu puisto soveltui tuon ajan muodikkaille harrastuksille – julkiselle kävelylle ja idyllisten maisemien katselemiselle.

Lähteet

  1. ↑ Knuuti, Heikki; Merenkylä, Liisa; Nordling, Seija ja Soilamo, Arto: ”Erilaisia pikkutietoja Turusta”, Kotikaupunkini Suomen Turku, s. 165. Helsinki: Otava, 1989. ISBN 951-1-07684-1
  2. ↑ Vartiovuorenpuisto, Turun Akatemian observatorio ja Luostarinmäen käsityöläiskorttelit Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  3. ↑ Jenni Kleemola: Sen seitsemän kukkulaa 17. heinäkuuta 2002. Turun Sanomat. Arkistoitu 30.9.2007. Viitattu 20. huhtikuuta 2007.

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vartiovuorenmäki.