Vedomosti

Nykymaailmassa Vedomosti:stä on tullut yhä tärkeämpi. Vedomosti on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion eri puolilla maailmaa joko yhteiskunnallisen vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä, ammattimaisen vaikutuksensa tai arkielämän merkityksen vuoksi. Alkuperäistään nykyiseen kehitykseensä Vedomosti on jättänyt lähtemättömän jäljen maailmaan ja synnyttänyt loputtomia keskusteluja, pohdintoja ja tutkimuksia, jotka yrittävät ymmärtää sen todellista merkitystä. Tässä artikkelissa tutkimme Vedomosti:n eri puolia sen alkuperästä sen vaikutuksiin nykymaailmassa valottaaksemme tätä olennaista ja kiehtovaa aihetta.

Vedomostin etusivu kesäkuulta 1711.

Vedomosti (ven. Ве́домости, ”Tiedonantoja”) oli Venäjän ensimmäinen sanomalehti. Sen ensimmäinen numero ilmestyi Pietari I:n määräyksestä 16. joulukuuta 1702. Lehden nimi vaihteli. Välillä se oli Rossijskije vedomosti (”Venäjän tiedonantoja”), Vedomosti o vojennyh i inyh delah (”Tiedonantoja sota- ja muista asioista”) ym. Toukokuuhun 1711 saakka lehti ilmestyi Moskovassa ja sen jälkeen vuorotellen Moskovassa ja Pietarissa. Lehdessä julkaistiin uutisia Venäjän armeijan ja laivaston saavuttamista voitoista, tietoja teollisuuden, kaupan ja sivistyksen kehityksestä sekä ulkomaanuutisia. Pietari I osallistui henkilökohtaisesti aineiston toimittamiseen. Vuonna 1728 lehden korvasi Venäjän tiedeakatemian julkaisema Sankt-Peterburgskije vedomosti (”Pietarin tiedonantoja”).[1]

Nykyään Pietarissa ilmestyvä sanomalehti Sankt-Peterburgskije vedomosti (entinen Leningradskaja pravda) pitää itseään Vedomostin ja lokakuun vallankumousta edeltäneen Sankt-Peterburgskije vedomostin perinteen jatkajana. Moskovassa ilmestyy vuonna 1999 perustettu Vedomosti-niminen talouslehti.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Sankt-Peterburg. Petrograd. Leningrad: Entsiklopeditšeski spravotšnik, s. 109. Moskva: Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija, 1992. ISBN 5-85270-037-1