Venäjän Kaukoitä

Tässä artikkelissa analysoimme vaikutusta, joka Venäjän Kaukoitä:llä on ollut yhteiskunnan eri alueilla. Ilmestymisestään lähtien Venäjän Kaukoitä on kiinnittänyt kaiken ikäisten ja kiinnostuksen kohteiden huomion, ja siitä on tullut kaikkialla läsnä oleva ilmiö nykykulttuurissa. Kattavan analyysin avulla tutkimme Venäjän Kaukoitä:n ympärillä olevia erilaisia ​​näkökulmia ja mielipiteitä sekä sen vaikutusta niinkin erilaisilla aloilla kuin politiikka, teknologia, muoti ja viihde. Lisäksi tarkastelemme Venäjän Kaukoitä:n roolia yhteiskunnan muutoksessa ja ihmisten vuorovaikutustapoja keskenään. Tässä artikkelissa perehdytään Venäjän Kaukoitä:n tärkeimpiin näkökohtiin, ja se tarjoaa täydellisen ja päivitetyn näkemyksen tästä aiheesta, joka on niin tärkeä nykyään.

Venäjän Kaukoitä (nykyisessä hallinnollisessa merkityksessä: Kaukoidän federaatiopiiri)

Venäjän Kaukoitä (ven. Да́льний Восто́к Росси́и, Dalni Vostok Rossii) on alue Venäjän itäisimmässä osassa Itä-Siperiassa. Se on Kaukoidän pohjoisin osa. Maantieteelliseen Venäjän Kaukoitään kuuluvat nykyään Primorjen, Habarovskin ja Kamtšatkan aluepiirit, Tšuktšien autonominen piirikunta, Juutalaisten autonominen alue, Amurin, Magadanin ja Sahalinin alueet sekä itäisin osa Sahan tasavaltaa ja Tšitan aluetta. [1]

Venäjän Kaukoitä ympäröi Ohotanmerta ja rajautuu lisäksi pohjoisessa Jäämereen, koillisessa Beringinmereen ja etelässä Kiinaan. Merkittävimmät saaret ovat Sahalin ja Kuriilien saariryhmä Ohotanmeressä sekä Wrangelinsaari Jäämerellä. Alueen pinta-ala on 3 414 000 neliökilometriä (ilman Sahan tasavaltaa).

Väkiluku oli vuoden 1995 tilaston mukaan 6 450 000 asukasta. Suurimmat kaupungit ovat Vladivostok ja Habarovsk. Harvaan asutun alueen merkittävimmät elinkeinot ovat puu- ja kaivosteollisuus sekä kalastus.

Hallinnolliset alueet

Urheilu

Alueen urheiluseuroihin kuuluvat mm. jääkiekkoseurat Amur Habarovsk ja Admiral Vladivostok, jotka pelaavat KHL:ssä.

Katso myös

Lähteet

  1. Dalni Vostok (Kaukoitä, Venäläisen maantieteeseen keskittyvän kokoelmatietosanakirjan nettiartikkelit (2006) aiheesta) Geografitšeskaja entsiklopedija, dic.academic.ru. Viitattu 12.7.2013. (venäjäksi)

Aiheesta muualla