Nykymaailmassa Venäjän tasavallan väliaikainen neuvosto-aihe herättää paljon kiinnostusta ja keskustelua. Vaikutuksestaan eri osa-alueilla tunnettu Venäjän tasavallan väliaikainen neuvosto on ollut eri alojen asiantuntijoiden, tutkijoiden ja ammattilaisten tutkimuksen ja analyysin kohteena. Alkuperäistään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa Venäjän tasavallan väliaikainen neuvosto on herättänyt kiinnostuksen monissa ihmisissä ja synnyttänyt tärkeitä pohdiskeluja sen merkityksestä ja merkityksestä nykymaailmassa. Tässä artikkelissa perehdymme Venäjän tasavallan väliaikainen neuvosto:n jännittävään maailmaan, tutkimme sen monia puolia ja tarjoamme maailmanlaajuisen näkemyksen sen merkityksestä ja merkityksestä. Liity meille tälle Venäjän tasavallan väliaikainen neuvosto:n löytö- ja tiedonmatkalle!
| Venäjän tasavallan väliaikainen neuvosto | |
|---|---|
| Tyyppi | |
| Tyyppi | yksikamarinen |
| Edustajia | 555 jäsentä |
Venäjän tasavallan väliaikainen neuvosto (ven. Временный совет Российской республики, Vremennyi sovet Rossijskoi respubliki) eli Esiparlamentti (predparlament) oli Venäjän väliaikaisen hallituksen lokakuussa 1917 asettama edustajakokous, jonka oli tarkoitus toimia tilapäisenä parlamentin korvaajana siihen asti kunnes Venäjän perustuslakia säätävä kansalliskokous aloittaisi toimintansa.
Koska helmikuun vallankumouksen jälkeen nimitetyn väliaikaisen hallituksen legitimiteetti kärsi parlamentin puuttumisesta, pääministeri Aleksandr Kerenski päätti 27. syyskuuta (J: 14. syyskuuta) 1917 kutsua koolle niin sanotun demokraattisen kokouksen (Demokratitšeskoje sovještšanije), johon kutsuttiin vasemmistolaisten puolueiden ja järjestöjen edustajia. Kokous oli riitaisa eikä antanut yhtenäistä tukea Kerenskin hallitukselle.[1] Demokraattinen kokous päätti 3. lokakuuta (20. syyskuuta) neuvoa-antavan edustuslaitoksen perustamisesta parlamentin korvikkeeksi perustuslakia säätävää kansalliskokousta odoteltaessa. Esiparlamentti asetettiin virallisesti 15. (2.) lokakuuta ja se kokoontui ensimmäisen kerran 20. (7.) lokakuuta. Sen istunnot pidettiin Mariinskin palatsissa Pietarissa ja ne olivat osin julkisia, osin suljettuja. Esiparlamenttiin kuului 555 jäsentä, jotka edustivat keskustan ja vasemmiston puolueita sekä elinkeinoelämän intressiryhmiä. Puhemieheksi valittiin sosialistivallankumouksellisia edustanut Nikolai Avksentjev.[2]
Esiparlamentin arvovalta jäi heikoksi, sillä pääministeri Kerenski ei katsonut olevansa sille vastuussa ja sivuutti halutessaan sen päätökset.[1] Lisäksi vallankumouksellista vasemmistoa edustaneet bolševikit erosivat esiparlamentista jo sen ensimmäisenä istuntopäivänä.[2] Menševikit ja vasemmistososialistivallankumoukselliset saivat masinoitua esiparlamentissa 6. marraskuuta (24. lokakuuta) maanjako- ja aselepovaatimuksia koskeneen äänestyksen, jonka tulos tulkittiin epäluottamuslauseeksi Kerenskin hallitukselle. Bolševikit kuitenkin ottivat vallan jo seuraavana päivänä.[3]