Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa Verikekkerit:n kiehtovaan maailmaan. Verikekkerit:llä on ollut perustavanlaatuinen rooli jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla sen vaikutuksesta yhteiskuntaan ja sen merkitykseen historiassa. Vuosien varrella Verikekkerit on kiinnittänyt monien ihmisten huomion ja synnyttänyt keskustelua ja pohdintaa sen vaikutuksista eri aloilla. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tutkimme Verikekkerit:n merkitystä ja sitä, kuinka se on muokannut tapaamme ymmärtää ja lähestyä tiettyjä elämän aspekteja. Toivomme, että tämä artikkeli saa sinut pohtimaan ja antaa sinulle syvemmän käsityksen Verikekkerit:stä ja sen merkityksestä nyky-yhteiskunnassa.
Verikekkerit. Kauhun käsikirja. | |
---|---|
Kirjailija | Harto Hänninen, Marko Latvanen |
Kansitaiteilija | Juha S. Kalliolahti |
Kieli | suomi |
Genre | tietokirjallisuus |
Kustantaja | Otava |
Julkaistu | 1992 |
Ulkoasu | nidottu |
Sivumäärä | 448 |
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
Verikekkerit. Kauhun käsikirja on Harto Hännisen ja Marko Latvasen vuonna 1992 kirjoittama tietokirja kauhukulttuurista. Se on alan ensimmäinen kattava perusteos Suomessa. Kirja käsittelee kauhuelokuvia, kauhukirjallisuutta ja kauhumytologiaa monipuolisesti.[1] Toinen, täydennetty laitos ilmestyi vuonna 1996. Toisen painoksen kronologiat on uudistettu ja artikkelien tekstejä on täydennetty. Myös kansi on erilainen.[2]
Kirjassa on yhdeksän lukua, joista kussakin käsitellään yhtä populaarin kauhukulttuurin myyttistä olentoa. Luvut ja niihin liittyvät kauheudet ovat:[3]
Lisäksi kirjassa on alan elokuva- ja kirjallisuuskronologiat aihepiireittäin (s.402-425) sekä useiden kauhukirjailijoiden, ohjaajien ja kriitikoiden omat suosikkilistat (s.425-430).[4]
Kirja sai hyvät arviot ja se palkittiin kauhuharrastajien Kultainen moottorisaha-palkinnolla vuonna 1992. Helsingin Sanomien kriitikko Vesa Sirénin mukaan "Hännisen ja Latvasen suurtyö on ajankohtaisempi ja täydellisempi kuin aikaisemmat kauhua käsittelevät kirjat."[1]