Veriyskä

Tänään haluamme puhua Veriyskä:sta. Se on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion viime vuosina, ja Veriyskä kattaa monenlaisia ​​näkökohtia historiasta nykypäivään. Tässä artikkelissa aiomme tutkia Veriyskä:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen vaikutukseen nyky-yhteiskuntaan. Tutkimme sen juuria, analysoimme sen kehitystä ajan myötä ja tarkastelemme sen merkitystä nykyään. Veriyskä on aihe, joka epäilemättä herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua, joten toivomme saavamme siitä selkeän ja täydellisen näkemyksen.

Veriyskä on oire, jossa yskän mukana keuhkoista nousee veristä limaa tai harvemmin pelkkää verta.[1] Verensyöksyllä tarkoitetaan erityisen runsasta veren yskimistä[2], joka johtuu massiivisesta hengitysteiden verenvuodosta (harvinainen). Verioksennus on taas yleensä peräisin ruuansulatuskanavan yläosasta.

Veriyskä

Syyt ja hoito

Veriyskän ilmaantuvuus on avo- ja sairaalapotilailla vuosittain noin 1–2/1000.[3] Veriyskän määrä voi olla mitä tahansa hyvin niukan ja hengenvaarallisen runsaan väliltä oireen syystä riippuen. Niukka veriyskä paranee useimmiten itsestään[1] (noin 90%[3]) ja on myös varsin tavallinen oire[4].

Jopa noin 50%:ssa tapauksista syytä ei löydetä (kryptogeeninen).[3] Muuten veriyskä voi liittyä useisiin kymmeniin sairauksiin kuten[1]

Monet veriyskää aiheuttavat sairaudet yleistyvät iän myötä. Nuorilla, erityisesti tupakoimattomilla ihmisillä syy on melkein aina keuhkokuume. Vanhemmilla tavallisimpia ovat taas keuhkoputkien tulehdus, laajentumat ja keuhkosyöpä.[1] Veriyskäpotilaiden keski-ikä on noin 62 vuotta.[3]

Uuden veriyskän syy selvitetään viivyttelemättä; runsas veriyskä on aihe päivystykselliseen sairaalahoitoon. Keuhkojen röntgenkuvaus on aiheellinen aina ja usein tämän täydentämiseksi tarvitaan keuhkojen TT-tutkimus.[1] Kuvantaminen ei kuitenkaan riitä sulkemaan pois esim. kasvainta ja tuberkuloosia. Yskösnäytteet tutkitaan mikrobiologisesti, jos epäillään tuberkuloosia erityisesti nuorilla aikuisella.[4] Keuhkoputkien tähystys (bronkoskopia) on hyödyllistä, jos veriyskän syy on edelleen epäselvä ja oireen kesto on yli viikon tai potilaan ikä on yli 40 vuotta tai keuhkojen röntgenkuva poikkeava.[1]

Veriyskä hoidetaan syynmukaisesti. Oireenmukainen hoito perustuu

  • yskänärsytyksen ehkäisyyn välttämällä kuumaa ravintoa ja ponnistelua
  • yskänärsytyksen hoitoon käyttämällä yskänlääkkeitä tai morfiinia sekä
  • veren hyytymisen edistämiseen käyttämällä traneksaamihappoa ja välttämällä veren hyytymistä estäviä lääkkeitä (esim. asetyylisalisyylihappo, varfariini).[1]

Ennen 1880-lukua veriyskä oli oireyhtymä (ns. keuhko- ja kuivatauti), joka aiheutti esim. Turun ja Porvoon alueella vuonna 1847 jopa 10 % kaikista kuolemista – suurin osa nuoria aikuisia. Myöhemmin opittiin, että kyse oli tuberkuloosista, ja tuberkuloosin esiintyvyys on viime vuosikymmeninä laskenut merkittävästi. Toisaalta 1900-luvulla esim. tupakoinnin ja veren hyytymistä estävien lääkkeiden yleistyminen on lisännyt kasvaimiin, keuhkoputkentulehduksiin ja muihin syihin liittyvää veriyskää.[4]

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f g Eija-Riitta Salomaa: Veriyskä Duodecim Terveyskirjasto. 1.6.2022. terveyskirjasto.fi: Kustannus Oy Duodecim. Arkistoitu 12.10.2022. Viitattu 12.10.2022.
  2. ↑ Kielitoimiston sanakirja – Verensyöksy
  3. ↑ a b c d Ittrich H, Bockhorn M, Klose H, Simon M. The Diagnosis and Treatment of Hemoptysis. Dtsch Arztebl Int. 2017 Jun 5;114(21):371-381. doi: 10.3238/arztebl.2017.0371. PMID: 28625277; PMCID: PMC5478790.
  4. ↑ a b c Lääkäriliitto (Arkistoitu – Internet Archive)