Vesijättö

Nykymaailmassa Vesijättö:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe yhä laajemmalle yleisölle. Vesijättö on jatkossakin keskustelun ja analyysin aiheena eri alueilla yhteiskunnallisen vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai nykytilanteen merkityksen vuoksi. Akateemisesta sfääristä populaariin Vesijättö herättää edelleen kiinnostusta ja herättää pohdintoja sen vaikutuksista ja seurauksista nykymaailmaan. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Vesijättö:een, analysoimalla sen vaikutuksia, sen kehitystä ajan myötä ja sen merkitystä nykyisessä kontekstissa.

Vesijättö on ranta-alue, joka on muodostunut maan kohoamisesta, vesistön kuivatuksesta tai kuivumisesta, vedenpinnan alentamisesta tai vesistön ruoppauksesta. Seurauksena on rantaviivan siirtyminen, jolloin rantatilan ja vesirajan väliin syntyy kapea maakaistale.[1]

Vesijättöalueen omistaa tavallisesti vesialueen haltija, joka on yleensä jakokunta. Jakokunnan muodostavat kylän yhteisen vesialueen osakastilat.[1][2] Vesijättöalue haittaa ranta-alueiden käyttöä, hoitoa tai rakentamista, kun omistajuus on epäselvä.[3] Rantakiinteistön omistajalla on oikeus tietyin edellytyksin lunastaa kiinteistön ja vesialueen välissä oleva vesijättöalue itselleen.[2]

Lähteet

  1. a b Taina, Tuire: Oikeustiede:vesijättö Tieteen termipankki. Viitattu 08.04.2018.
  2. a b Vesijättömaa ei kuulu mökkitonttilaiselle Hämeen sanomat. 30.06.2005. Arkistoitu 9.4.2018. Viitattu 08.04.2018.
  3. Kiinteistötarinan asuntokoulu: Vesijättö Kiinteistötarina. 30.3.2017. Arkistoitu 9.4.2018. Viitattu 08.04.2018.

Aiheesta muualla

  • Kinnunen, Janne-Ville: Vesijätöt Suomen kiinteistönmuodostamisoikeudessa. (Pro gradu -tutkielma) Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta, 2016. Teoksen verkkoversio Viitattu 20.11.2024.
  • Markkula, Markku: Vesijätön omistuksesta III, 2008