Tässä artikkelissa perehdymme Vesistön säännöstely:n maailmaan, tutkimme sen tärkeimpiä puolia ja tarjoamme kattavan näkemyksen tästä aiheesta. Analysoimme perusteellisesti Vesistön säännöstely:n jokaista puolta sen alkuperästä historialliseen kehitykseen ja sen nykyisten käytännön sovellusten kautta paljastaen tietoja ja mielenkiintoisia asioita, joita et ehkä tiennyt. Lisäksi tarkastelemme sen vaikutuksia eri aloilla kulttuurista tieteeseen ja pohdimme sen merkitystä nykytilanteessa. Valmistaudu lähtemään jännittävälle Vesistön säännöstely-tutkimusmatkalle.
Vesistön säännöstely on menettely, jolla säädellään vesistöaltaassa olevaa veden määrää, läpivirtausta tai vedenpinnan korkeutta. Säännöstely voidaan toteuttaa rakentamalla jokeen tai järven luusuaan pato- tai voimalaitosrakenteita. Esimerkiksi Suomessa on käynnissä noin 240 säännöstelyhanketta, jotka koskettavat noin 300 järveä. Järvet muodostavat noin kolmanneksen Suomen järvien yhteispinta-alasta.[1][2][3]
Vesistön säännöstely on Suomen vesilain mukaan luvanvaraista. Säännöstelyluvassa määritellään yleensä vedenpinnan korkeudelle ylä- ja alarajat sekä myös rajoitteita veden virtaamalle.[1]
Säännöstelyä voidaan Suomessa toteuttaa, jos sillä edistetään merkittävästi esimerkiksi: [1]
Esimerkiksi Tallinnan vesihuoltojärjestelmä sisältää useita säännöstelyhankkeita ja kanavien rakentamisia, jotta nopeasti kasvavan Tallinnan vesihuoltoon saadaan riittävästi raakavettä.
Valtaosa suomalaisten vesistöjen säännöstelyistä on aloitettu 1950-1970-luvuilla. Uusia säännöstelyhankkeita ei Suomessa käynnistetä enää usein.[1]