Via Karelia
Tämän päivän artikkelissa aiomme sukeltaa Via Karelia:n kiehtovaan maailmaan. Tämä aihe kiinnostaa hyvin laajaa lukijakuntaa, sillä se kattaa näkökohtia historiasta ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin vaikutuksiin. Näitä linjoja pitkin tutkimme Via Karelia:n monia puolia analysoimalla sen kehitystä ajan myötä, sen merkitystä tänään ja mahdollisia tulevaisuuden ennusteita. Epäilemättä Via Karelia on kiehtova aihe, joka herättää uteliaisuutta iästä tai koulutuksesta riippumatta. Valmistaudu siis lähtemään tutkimusmatkalle ja oppimaan Via Karelia:stä.
Via Karelia on Suomen itärajaa kulkeva matkailutie.[1]
Via Karelia koostuu kahdesta osasta: Runon ja Rajan tiestä sekä Karjalan kirkkotiestä.[2]
Runon ja Rajan tie
Runon ja Rajan tie on 1 080 kilometrin pituinen ja se on vuonna 1966 perustettu ja täten Suomen vanhin matkailutie.[3] Se kulkee Suomen itärajaa pitkin Suomenlahdelta Lappiin.[4]
Etelässä reitin varrella on järviä ja pieniä kaupunkeja, pohjoisemmaksi mentäessä näkymät muuttuvat metsäisiksi ja vaaraisemmaksi. Ilomantsin kunnan alueella tie kulkee Venäjän ja Suomen rajaa. Saavuttaessa Kainuuseen, maiseman valtaavat korpimaisemat ja suuret joet, kunnes lopulta Lappiin tultaessa tunturit. Tie on merkitty ruskeapohjaisilla matkailutien viitoilla ja RR-tunnuksilla.[4]
Karjalan kirkkotie
Karjalan kirkkotie alkaa Heinävedeltä Etelä-Savosta ja päättyy Ilomantsiin Pohjois-Karjalaan. Tie on ortodoksinen kulttuurimatkailu- ja pyhiinvaellusreitti. Sen varrella on 1700- ja 1800-luvuilta peräisin olevia puukirkkoja ja tsasounia.[2]
Lähteet
- ↑ Matkailutiet kartalla Tiehallinto. Arkistoitu 26.6.2006. Viitattu 6.10.2009.
- ↑ a b Via Karelia Via Karelia. Viitattu 6.10.2009.
- ↑ Runon ja Rajan tie sai viimein viitat 6.11.2003. Karjalan Maa. Viitattu 6.10.2009.
- ↑ a b Runon ja Rajan tie Via Karelia. Viitattu 6.10.2009.