Victoria Benedictsson

Tässä artikkelissa käsittelemme aihetta Victoria Benedictsson, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua viime vuosina. Victoria Benedictsson on herättänyt uteliaisuutta tutkijoissa, tutkijoissa ja suuressa yleisössä, koska se on merkityksellinen yhteiskunnan eri osa-alueilla. Talouteen, politiikkaan, kulttuuriin ja ihmisten jokapäiväiseen elämään vaikuttavista vaikutuksistaan ​​Victoria Benedictsson on tullut keskeinen keskustelun ja pohdinnan aihe. Näillä linjoilla analysoimme erilaisia ​​näkökulmia ja mielipiteitä Victoria Benedictsson:stä, tavoitteenamme tarjota laaja ja rikastuttava näkemys tästä nykypäivän niin tärkeästä aiheesta.

Victoria Benedictsson
Victoria Benedictsson
Victoria Benedictsson
Henkilötiedot
Syntynyt6. maaliskuuta 1850
Domme, Ruotsi
Kuollut22. heinäkuuta 1888 (38 vuotta)
Kööpenhamina, Tanska
Kansalaisuus Ruotsi
Ammatti kirjailija
Kirjailija
SalanimiErnst Ahlgren
Äidinkieliruotsi
Tuotannon kieliruotsi
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Victoria Benedictsson (syntyjään Victoria Maria Bruzelius, 6. maaliskuuta 1850 Domme, Ruotsi – 22. heinäkuuta 1888 Kööpenhamina, Tanska) oli ruotsalainen kirjailija. Hän käytti kirjailijanimeä Ernst Ahlgren.[1]

Benedictsson vietti lapsuutensa skoonelaisella maaseudulla Dommen kylässä. Hän debytoi vuonna 1884 teoksella Från Skåne. Hän avioitui 21-vuotiaana 49-vuotiaan hörbylaisen leskimiehen, postimestari Kristian Benedictssonin, kanssa. Avioliitto oli onneton, ja Benedictssonilla oli vuosina 1886–1888 rakkaussuhde tanskalaisen kirjallisuuskriitikon Georg Brandesin kanssa. Onnettoman rakkauselämän on usein katsottu ajaneen häntä kohti itsemurhaa, mutta hän oli tyytymätön myös epävarmaan asemaansa kirjailijana. Nykyisin hänen katsotaan teoksillaan, joihin hän oli usein saanut aiheet Skånesta, olleen August Strindbergin tavoin synnyttämässä realistista virtausta Ruotsin kaunokirjallisuuteen. Häntä pidetään myös varhaisena feministinä. Hän teki itsemurhan hotellihuoneessaan Kööpenhaminassa.[2][3]

Suomennetut teokset

Nimimerkillä Ernst Ahlgren
  • Marianne-rouva: romaani (Fru Marianne), suom. Auk. Dahlberg. Bergbom, 1890.
  • Kertomuksia (Berättelser och utkast), suom. Maria Tarasov. Otava, 1893.
  • Telefoonissa: yksinäytöksinen kuvaus (I telefon), U. W. Telén ja K., 1898.
  • Äiti: kertomus (Modern), suom. Karin Lyytikäinen. Edlund, 1899.
  • Rahaa: romaani (Pengar), suom. Salme Setälä. Otava, 1916
Novellit
  • Säästöhäät, antologiassa Huumoria ympäri maailman, toim. Jarl Hellemann, useita suomentajia, Helsinki: Tammi 1962 – 3. p Helsinki: Tammi 1974 Sarja: Kurki-kirja ISBN 951-30-3007-5

Antologiassa Väriä ja viivoja, suom. Yrjö Sirola, Tampere: Isak Julin 1912. Sarja: Neljänkymmenen pennin kirjasto, n:o 3

  • Kansanystävä
  • Tutkimusmatkalla
  • Joulu

Lähteet

  1. ↑ Victoria Benedictsson. (1850-1888), Victoriabenedictsson.se, viitattu 1.1.2021 (ruotsiksi)
  2. ↑ Birgitta Holm, Victoria Benedictsson. Litteraturbanken 2008. Viitattu 10.3.2018. (ruotsiksi)
  3. ↑ Victoria Benedictsson, Tietosanakirja osa 1, palsta 951, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1909

Aiheesta muualla