Videodrome – tuhon ase

Tässä artikkelissa tutkimme Videodrome – tuhon ase:n aihetta eri näkökulmista, jotta voimme analysoida ja ymmärtää sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Videodrome – tuhon ase on nykyään erittäin tärkeä aihe, sillä se vaikuttaa moniin arkielämän osa-alueisiin ja sillä on perustavanlaatuinen rooli henkilökohtaisessa, ammatillisessa ja sosiaalisessa kehityksessä. Yksityiskohtaisen analyysin avulla käsittelemme Videodrome – tuhon ase:n eri puolia ja tarkastelemme sen vaikutuksia, haasteita ja mahdollisuuksia. Samoin perehdymme tutkimuksiin ja tutkimuksiin, jotka tarjoavat syvemmän käsityksen Videodrome – tuhon ase:stä ja sen vaikutuksesta eri yhteyksissä. Toivomme, että tämä artikkeli tarjoaa rikastuttavan ja kannustavan näkökulman Videodrome – tuhon ase:een ja rohkaisee keskusteluun ja pohdiskeluun tästä erittäin tärkeästä aiheesta.

Videodrome - tuhon ase
Videodrome
Videodromen blu-ray-julkaisu (2010).
Videodromen blu-ray-julkaisu (2010).
Ohjaaja David Cronenberg
Käsikirjoittaja David Cronenberg
Tuottaja Claude Héroux
Säveltäjä Howard Shore
Kuvaaja Mark Irwin
Leikkaaja Ronald Sanders
Pääosat James Woods
Deborah Harry
Sonja Smits
Peter Dvorsky
Leslie Carlson
Jack Creley
Valmistustiedot
Valmistusmaa Kanada
Tuotantoyhtiö Universal Studios
Levittäjä Universal Studios
Netflix
Ensi-ilta Yhdysvallat 4. helmikuuta 1983
Suomi 16. joulukuuta 1983
Kesto 89 minuuttia
Alkuperäiskieli englanti
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

Videodrome – tuhon ase on David Cronenbergin ohjaama ja käsikirjoittama surrealistinen tieteistrilleri vuodelta 1983. Elokuvan juoni kertoo pienen kaapeli-TV-aseman johtajasta, joka löytää salaperäisen satelliittisignaalin ja joutuu äärimmäisten väkivalta- ja surmakuvausten pauloihin.[1]

The New York Timesin kriitikot valitsivat Videodromen vuonna 2004 yhdeksi kaikkien aikojen tuhannesta parhaasta elokuvasta maailmassa.[2] Helsingin Sanomien Helena Ylänen kehui elokuvaa tuoreeltaan tyylikkääksi ja persoonalliseksi työksi, joka kuitenkin viileydellään ja siisteydellään osoittaa kauhuelokuvagenrelle tyypillisen tyhjyyden: ”Katsojan ajatus pysyy kirkkaana, eikä siitä ole tämän aihepiirin kyseessä ollen yksinomaan hyötyä”. Ylänen mainitsee James Woodsin pääroolin miellyttävän hillitysti tehdyksi.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b Ylänen, Helena: Paranoia muuttui lihaksi. Helsingin Sanomat, 17.12.1983, s. 24. Näköislehti (maksullinen).
  2. ↑ The Best 1,000 Movies Ever Made, The New York Times. Perustuu teokseen The New York Times Guide to the Best 1,000 Movies Ever Made, St. Martin's Griffin 2004. Viitattu 31.7.2017 (Internet Archive).

Aiheesta muualla

Arvostelut

David Cronenbergin ohjaamat elokuvat