Vierastyövoima

Tämän päivän artikkelissa puhumme Vierastyövoima:stä, aiheesta, joka on herättänyt suurta kiinnostusta viime vuosina. Ilmestymisestään lähtien Vierastyövoima on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja fanien huomion, ja sillä on osoittautunut merkittävä vaikutus yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Tässä artikkelissa tutkimme Vierastyövoima:n eri puolia sen historiasta ja kehityksestä sen vaikutukseen nykymaailmaan. Lisäksi tarkastelemme Vierastyövoima:een liittyviä erilaisia ​​näkökulmia ja mielipiteitä tavoitteenaan tarjota täydellinen ja monipuolinen näkemys tästä aiheesta. Epäilemättä Vierastyövoima on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi ja joka herättää edelleen keskustelua ja pohdintaa eri alueilla. Liity kanssamme tälle Vierastyövoima:n löytö- ja tutkimusmatkalle!

 Tämä artikkeli tai sen osa sisältää päällekkäistä tietoa artikkelin Siirtotyö kanssa.
Yhdistämisestä saatetaan keskustella artikkelin keskustelusivulla.
Tarkennus: Siirtotyö artikkelissa laajempaa tietoa sekä artikkeleita saatavilla useista muista wikipedioista. Sama tieto toistuu osittain

Vierastyövoima tarkoittaa väliaikaista työvoimaa, joka on tullut ulkomailta. Vierastyövoimaa ovat mm. kausityöläiset, ulkomailla käyvät asiantuntijat ja muut tilapäiset työntekijät.

Suomessa yleisintä vierastyövoimaa ovat kesällä ja syksyllä työskentelevät marjojen ja sienien poimijat, sekä rakennusalan työläiset. Rikkaat öljymaat käyttävät vierastyövoimaa rakennus- ja palveluammateissa.

Ihmiset lähtevät työskentelemään vierastyövoimana, koska ulkomailla tarjottu palkka on parempaa kuin kotimaassa. Palkka on monesti kuitenkin pienempi kuin kohdemaan kansalaisilla. Monesti he lähettävät saadun palkan kotimaahan perheelle. Tämä auttaa perheiden tilannetta, mutta ei auta köyhän maan vaurastumiseen tai kehitykseen. Joissakin tilanteissa työläiset jäävät kohdemaahan asumaan.[1]

Vierastyövoiman käyttöä on kritisoitu, koska ajatellaan, että se vie työpaikkoja maan omilta kansalaisilta ja maahan tulleilta maahanmuuttajilta.[2][3]

Vierastyövoiman ajatellaan kuitenkin olevan pääasiassa hyvä asia Suomessa, koska väestö vanhenee ja nuorempaa työvoimaa on hyvin vaikea löytää. Tällä tavalla työvoimaa voidaan lisätä ja erilaista työvoimaa on myös helpompi järjestää.[4]

Lähteet

  1. ↑ Nina Brander, Sina Hiekka, Arttu Paarlahti, Christina Ruth, Olli Ruth: Manner GE3 Yhteinen maailma, s. 44. Kustannusosakeyhtiö Otava, 2017.
  2. ↑ Pekka Helminen: Vierastyövoima verottaa työpaikkoja maahanmuuttajilta 17.10.2008.
  3. ↑ Seppo Mölsä: Halpa vierastyövoima syrjäyttää kotimaista Ruotsissa ja Englannissa 14.1.2015.
  4. ↑ Risto Pennanen: Vierastyövoima pelastaa työpaikkoja 28.5.2008.