Vigan on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta nyky-yhteiskunnassa. Siitä lähtien se on ollut tutkimuksen, keskustelun ja analyysin kohteena eri aloilla. Sen merkitys on sen vaikutus ihmisten jokapäiväiseen elämään sekä sen merkitys muun muassa akateemisen, tieteen, sosiaalisen ja kulttuurin aloilla. Tämä artikkeli pyrkii käsittelemään kattavasti ja yksityiskohtaisesti eri näkökohtia, jotka liittyvät Vigan:een. Se tarjoaa maailmanlaajuisen ja päivitetyn näkemyksen tästä aiheesta. Sen alkuperää, sen kehitystä ajan myötä, sen vaikutuksia nykyiseen yhteiskuntaan ja mahdollisia tulevaisuuden näkymiä tutkitaan.
Vigan Bigan |
|
---|---|
![]() Viganin sijainti |
|
![]() ![]() Vigan |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Filippiinit |
Alue | Ilocos |
Maakunta | Ilocos Sur |
Perustettu | 1572 |
Kaupungiksi | 2001 |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 25,12 km² |
Väkiluku (2010) | 49 747 |
– Väestötiheys | 1 980 as./km² |
Vigan on viidennen luokan kaupunki Ilocos Surin provinssissa Filippiineillä. Se on provinssin pääkaupunki. Kaupunki sijaitsee Luzonin saaren länsirannikolla Etelä-Kiinan meren rannalla. Kaupungissa on noin 50 000 asukasta (2010).lähde?
Kahdessa kirjeessä kenraalikuvernööri Guido de Lavezares mainitsee Espanjan kuninkaalle Filip III:lle: "Tuntuisi parhaalta lähettää kapteeni Don Juan de Salcedo 70–80 miehen kanssa Los Ilocanon rannikolle Bigan-nimisen joen rannalle". Salcedo lähti purjehdukselle Manilasta 20. toukokuuta 1572 ja saapui Viganiin 12. kesäkuuta 1572. Menestyksekkäiden pohjoiseen suuntautuneiden tutkimusmatkojen jälkeen Salcedo perusti paikalle kaupungin nimellä "Villa Fernandina de Vigan" Filipin nelivuotiaan pojan prinssi Ferndinandin mukaan.[1]
Vigan on hallinnollisesti jaettu 39 barangay'hin.
|
|
|
Vigan valittiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1999. Kaupunki on parhaiten säilynyt Espanjan siirtomaakaupunki Aasiassa. Sen arkkitehtuuri on saanut kulttuurisia vaikutteita niin Filippiineiltä, Kiinasta kuin Euroopastakin.[2]