Viheriäistenaukko

Nykymaailmassa Viheriäistenaukko on aihe, joka on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen. Alkuperäistään nykypäivään Viheriäistenaukko on ollut tutkimuksen, keskustelun, kiistelyn ja ihailun kohteena. Tässä artikkelissa tutkimme Viheriäistenaukko:een liittyviä eri näkökohtia sen vaikutuksista yhteiskuntaan viimeisimpään tutkimukseen, joka pyrkii selvittämään sen mysteereitä. Seuraavilla sivuilla sukeltaamme Viheriäistenaukko:n yksityiskohtaiseen analyysiin, käsittelemme sen monia puolia ja tarjoamme täydellisen ja ajantasaisen näkemyksen tästä kiehtovasta ja tärkeästä aiheesta.

Viheriäistenaukko nähtynä Ajonpään kalliolta Luonnonmaalta Naantalista toukokuussa 2010. Keskellä kuvaa on pieni kallioluoto Äijäkari ja sen takana näkyy Ruissalon saari.
Viheriäistenaukon eteläreunalla sijaitseva Kukkarokivi on Suomen suurin selvästi näkyvissä oleva siirtolohkare. Kuva maaliskuulta 2013.
Aikanaan maailman suurin matkustaja-alus M/S Oasis of the Seas Viheriäistenaukolla lähdettyään Pernon telakalta lokakuussa 2009.

Viheriäistenaukko on pieni merialue Saaristomeren pohjoisosassa Naantalin ja Turun kaupunkien alueella. Vesistömuodostumaluokituksen mukaan Viheriäistenaukon pinta-ala on 5,9 neliökilometriä.[1]

Viheriäistenaukon vedenlaatua on seurattu ainakin jo 1960-luvun alusta ja pohjaeliöstöä 1990-luvun alusta. Ekologiselta tilaltaan Viheriäistenaukko on ollut 2000-luvulla välttävä ja viimeksi tyydyttävä. Kemiallinen tila on ollut hyvä.[1]

Viheriäistenaukko on voimakkaasti rehevöitynyt merialue, jonka tilaan vaikuttavat useat eri päästölähteet. Merialue on tärkeä kalataloudellisesti, sillä alueella harjoitetaan ammattimaista pyyntiä ja läheisyydessä sijaitsee useiden kalalajien poikastuotantoalueita.[2] Syvimmät kohdat Viheriäistenaukolla ovat yli 30 metriä.[3]

Sijainti ja maantieteelliset kohteet

Viheriäistenaukko rajautuu seuraaviin vesialueisiin: pohjoisessa Raisionlahti, idässä Pohjoissalmi, etelässä Airisto ja lännessä Naantalinsalmi. Maa-alueisiin Viheriäistenaukko rajautuu seuraavasti: pohjoisessa Naantalin Viheriäistenniemeen jossa sijaitsee Nesteen Naantalin öljynjalostamo, idässä Turun Valkamanlahden ympärillä olevaan Koivuluotoon ja Mikkolanvuoreen jotka ovat Pansion varuskunnan aluetta Pansion kaupunginosassa, etelässä Turun Ruissalon saareen joka kuuluu samannimiseen kaupunginosaan ja lännessä Naantalin Luonnonmaan saareen.[4]

Viheriäisten aukolla on muutamia pieniä saaria jotka kaikki sijaitsevat Turun puolella. Saarista isoimmat ovat Iso-Kaskinen ja Vähä-Kaskinen joissa on myös mökkejä.[4] Pienempiä ovat Äijäkari ja Kukkarokivi,[4] jotka ovat kummatkin rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi lintujen pesimäluotona ja ne kuuluvat Natura 2000 -verkostoon.[5]

Vesiliikenne

Viheriäistenaukolla on vilkas laivaliikenne[6] ja sen kautta kulkee laivat Naantalin satamaan, Turun Korjaustelakalle ja Naantalin öljynjalostamolle 15,3 metrin syvyistä Naantalin väylää pitkin. Viheriäistenaukolla Naantalinväylästä erkanee Turun puolelle 9 metrin syvyiset väylät Turun sataman Pansion satamanosaan, merivoimien Pansion varuskuntaan ja Pernon telakalle.[3]

Osa alueesta oli pitkään tutkakatveessa vilkkaasta liikenteestä huolimatta. Vuonna 2012 otettiin käyttöön Ajonpään merenkulkututka, jonka jälkeen koko alue on Nauvon VTS-keskuksen hallinnassa. Muut tutkat sijaitsevat Pansiossa ja Rajakarilla.[6]

Vesistöalueluokitukset

Viheriäistenaukko on tunnukseltaan 3_Ls_014 (vesimuodostuman yksilöivä VPD-tunnus) ja ympäristöhallinnon vesistöalueluokituksessa se kuuluu Pohjoinen Saaristomeri (95) -päävesistön, ja edelleen Turun rannikkoalue (95.11) -2. jakovaiheen vesistöalueen vesistön osa-alueeksi. Viheriäistenaukon rannikkovesityyppi on lounainen sisäsaaristo.[1]

Viheriäistenaukko rajatuu seuraaviin vesimuodostumiin: pohjoisessa Raisionlahti (3_Ls_013), idässä Satama ja Ruissalon salmet (3_Ls_015), etelässä Pohjois-Airisto - Kotkanaukko (3_Ls_012) ja lännessä Naantalin sataman edusta (3_Ls_027).[1]

Lähteet

  1. ↑ a b c d Vesienhoito-tietojärjestelmän: Viheriäistenaukko 3_Ls_014 Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta. Valtion ympäristöhallinnon virastot. Viitattu 8.9.2014.
  2. ↑ Neste Oil Oyj:n Naantalin öljynjalostamon ympäristölupahakemus (pdf) (Nro 45/2007/2, Dnro LSY-2004-Y-362) ymparisto.fi. 20.11.2007. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto. Viitattu 13.9.2014.
  3. ↑ a b Veneilykartta (Kartan on tuottanut Liikennevirasto) fonecta.fi. Fonecta Oy. Viitattu 13.9.2014.
  4. ↑ a b c Viheriäistenaukko Karttapaikassa kansalaisen.karttapaikka.fi. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2014.
  5. ↑ Turun Ruissalon suojelualueet toteutettu – hoito ja kunnostus vuosien työ 8.1.2007. Lounais-Suomen ympäristökeskus. Viitattu 17.4.2010.
  6. ↑ a b Koskensalo, Timo: Uusi tutka turvaa laivaliikenteen rannikkoseutu.fi. 4.7.2012. Raisio: Alma Media Kustannus Oy. Arkistoitu 29.1.2016. Viitattu 13.9.2014.

Aiheesta muualla

  • Viheriäistenaukko järviwiki.fi. Suomen ympäristökeskus. (suomeksi) (ruotsiksi) (englanniksi)