Tämän päivän artikkelissa tutkimme Vihiniemi:n kiehtovaa historiaa ja sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Perustamisestaan nykypäivään Vihiniemi on ollut ratkaisevassa roolissa jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla, vaikuttanut kokonaisiin sukupolviin ja jättäen lähtemättömän jäljen kulttuuriin. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tutkimme eri näkökohtia, jotka tekevät Vihiniemi:stä niin merkityksellisen ja kiehtovan aiheen, sen alkuperästä sen merkitykseen nykymaailmassa. Lisäksi tutkimme sen vaikutuksia niinkin erilaisilla aloilla kuin teknologia, politiikka, terveys ja koulutus tarjoamalla kattavan kuvan sen merkityksestä nykymaailmassa.
Vihiniemi on kylä Salon kaupungin Perniössä. Kylä sijaitsee Perniön koillislaidalla Kosken kyläkeskuksen eteläpuolella.
Vihiniemi sijaitsee Kiskonjoen länsi-pohjoisrannalla Saarenjärven alun paikkeilla. Kylän kyläalue ulottuu järveltä pohjoiseen Kaivosmäille. Kylän itärajana on Kiskonjoki, jonka vastarannalla on Raaseporin kunnan Kelkkala. Vihiniemi ulottuu lännessä kuivatulle Kyynäräjärvelle. Vihiniemen naapurikylät ovat Kelkkalan lisäksi Saari ja Koski. Vihiniemen eteläosat ovat peltoa, muutoin kyläalue on mäkistä ja osin kosteikkoista metsämaata.[1][2]
Vihiniemi on asutettu keskiajalla. Kylässä on ollut neljä kantatilaa. Kylän pohjoisosaan perustettiin vuonna 1690 Vihiniemen kaivos, joka oli toiminnassa miltei 200 vuotta. Vihiniemi on ollut suurimmillaan 1900-luvun alussa, jolloin kylässä oli noin kaksikymmentä tilaa. Vihiniemen työväentalo rakennettiin 1920 ja se toimii edelleen Kosken alueen kylätalona.[3][4] Kylä on sittemmin hiljentynyt, eikä kaikkia taloja asuteta enää ympärivuotisesti.