Vihkivesi
Tämän päivän artikkelissa aiomme sukeltaa Vihkivesi:n kiehtovaan maailmaan. Tämä aihe on herättänyt mielenkiintoa ja keskustelua läpi historian, herättänyt suurta uteliaisuutta ja herättäen niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin huomion. Perustamisestaan lähtien Vihkivesi on herättänyt lukemattomia kysymyksiä ja teorioita, jotka ovat auttaneet rikastuttamaan tietoamme tästä aiheesta. Tässä artikkelissa tutkimme sen alkuperää, sen vaikutuksia yhteiskuntaan sekä uusimpia tutkimuksia ja löytöjä, jotka ovat merkinneet virstanpylvästä Vihkivesi:n ymmärtämisessä. Valmistaudu siis lähtemään jännittävälle matkalle löytääksesi kaikki mitä sinun tarvitsee tietää Vihkivesi:stä.
Vihkivesi on eräissä kristillisissä kirkoissa esillä oleva siunattu vesi, jota voidaan käyttää esimerkiksi kasteessa tai ristinmerkkiä tehtäessä.[1]
Vihkivesi eri kirkkokunnissa
Katolisen kirkon opetuksen mukaan vihkivesi on sakramentaali eli sakramenttia muistuttava pyhä merkki[2]. Katolisten kirkkojen sisääntulojen lähellä säilytetään vihkivettä, jotta kirkkoon tulijat voisivat kastaa siihen sormensa ja sitten tehdä ristinmerkin. Sitä myös vihmotaan seurakunnan päälle messun alussa asperges-riitissä. Katolinen vihkiveden siunaaminen on eräänlainen eksorkismi.
Vihkivettä siunataan ja vihmotaan myös anglikaanisessa kirkossa. Muissa protestanttisissa kirkoissa veden siunaaminen ei ole tavallista, eikä kasteveteenkään liitetä yleensä mystiikkaa.[3] Ruotsin kirkossa on viime vuosina useissa kirkoissa kirkon kastemaljassa kaste- tai vihkivettä muistuttamassa kävijää hänen kasteestaan. Joissakin kirkoissa on kirkon ulko-oven vierellä, kirkkosalissa erityinen kaste- tai vihkivesimalja. Tällaisissa maljoissa tai kastemaljassa olevaa jota kirkossa kävijät voivat käyttää ristinmerkkiä tehdessään joko kirkkoon tultuaan, sieltä lähtiessään.[4]
Ortodoksisessa kirkossa ja katolisuuden itäisessä riituksessa pyhitettyä vettä käytetään usein eksorkismissa ja siunaamisessa. Myös esineitä voidaan siunata pyhitetyllä vedellä. Ortodoksisessa kirkossa on kaksi vedenpyhitysseremoniaa: pieni ja suuri vedenpyhitys.
Monissa kirkkokunnissa uskotaan, että tiettyjen pyhien lähteiden tai pyhiinvaelluskohteiden vesi on pyhää, mutta kyseessä ei kuitenkaan ole varsinainen vihkivesi, koska sitä ei ole siunattu.
Jo Apostolisten konstituutioiden kahdeksannessa kirjassa on rukous vihkiveden ja öljyn pyhittämistä varten.[5]
Vihkivesi populaarikulttuurissa
Kansanperinteen mukaan vihkivedellä on taikavoimia; legendoissa sillä voidaan karkottaa vampyyreja tai ihmissusia. Myös populaarikulttuurissa annetaan usein ymmärtää, että vihkivedessä on yliluonnollisia voimia. Roolipeleissä se voi olla ase demoneita vastaan. Hellboy käyttää elokuvassa luoteja, joissa on vihkivettä. Buffy, vampyyrintappajassa on käytetty vihkivesikranaatteja.
Katso myös
Lähteet
- KESKIAIKAINEN MESSU .uiah.fi. Arkistoitu 11.8.2007. Viitattu 12.8.2007.
Viitteet
- ↑ vihkivesi. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
- ↑ Katolisen kirkon katekismus, 1667 § (englanniksi)
- ↑ Katso myös Vantaan Lauri 21/2006: Toni Eino Petterin juhla (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Sven-Erik Brodd & Gunnar Weman: Liturgi i Svenska kyrkan I ord och bild från då och nu, s. 240. Artos&Norma bokförlag, 2020. ISBN 978-91-7777-101-2 Ruots.
- ↑ Apostolic Constitutions, Book VIII, XXIX
