Viipurinkartano

Nykymaailmassa Viipurinkartano on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion yhteiskunnan eri alueilla. Viipurinkartano:stä on tullut nykyään erittäin tärkeä aihe sen vaikutuksesta talouteen aina populaarikulttuuriin. Teknologian kehittyessä ja yhteiskunnan jatkuvien muutosten myötä on ratkaisevan tärkeää ymmärtää ja analysoida, miten Viipurinkartano vaikuttaa elämäämme. Tässä artikkelissa tutkimme Viipurinkartano:n eri puolia ja sen vaikutuksia maailmaamme sen alkuperästä sen merkitykseen nykyään.

Viipurinkartano (ruots. Viborgsgård) on kylä Salon kaupungin Perniössä. Kylä sijaitsee Perniön eteläosassa Perniönjoen alajuoksun varrella.

Viipurinkartano sijaitsee Perniönjoen pohjoisrannalla vajaan neljän kilometrin päästä merestä. Kylän naapurikylät ovat Heikkilä lännessä ja Aitolahti Kylmäojan toisella puolella idässä. Pohjoispuolella on useiden kylien hajanaisia takamaita ja etelärajana toimii Perniönjoki, jonka vastarannalla on Soukka. Kylmäojan ja Perniönjoen rannat ovat viljelysmaata. Suuri metsän peittämä moreenimuodostelma hallitsee Viipurinkartanon pohjoisosaa. Kylän asutus sijaitsee muodostuman eteläreunalla varsin yhteisenä kokonaisuutena.[1][2]

Viipurinkartano on asutettu viimeistään 1200-luvulla. Heikkilä on kylän tytärkylä. Viipurinkartanon suurtila on jaettu isojaossa kahtia, jotka sijaitsevat vierekkäin omilla nyppylöillään. Kylään on syntynyt myöhemmin useampi pientila, jotka ovat edelleen asuttuja.[1]

Lähteet

  1. a b Turun maakuntamuseon Sarakum-projekti, Perniön kulttuuriympäristö ja arvot, s. 133. Turun maakuntamuseo, 2005. Teoksen verkkoversio.
  2. Peruskartta 1:20 000. 2012 09. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1994. Kartan verkkoversio (jpg)