Viktor Lounasmaa
Nykymaailmassa Viktor Lounasmaa on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua. Ajan myötä tämä aihe on noussut ajankohtaiseksi ja kiinnostavaksi yhteiskunnan eri sektoreita. On monia näkökohtia, jotka pyörivät Viktor Lounasmaa:n ympärillä sen vaikutuksista ihmisten jokapäiväiseen elämään sen suhteeseen talouteen, politiikkaan ja kulttuuriin. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Viktor Lounasmaa:tä ja analysoimme sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Viktor Lounasmaa esitellään nykyään erittäin monimutkaisena ja tärkeänä aiheena sen alkuperästä sen kehittymiseen ajan mittaan ja sen vaikutuksiin eri aloilla.
| Viktor Lounasmaa | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 25. syyskuuta 1843 Viipuri |
| Kuollut | 11. joulukuuta 1909 (66 vuotta) |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Puoliso | Maria Elisabeth Avellan (1871–1909) |
|
|
|
Nils Viktor (Vihtori) Lounasmaa (sukunimi vuoteen 1906 Löfgren; 25. syyskuuta 1843 Viipuri – 11. joulukuuta 1909 Helsinki)[1] oli suomalainen valtiopäivämies ja Uuden Suomettaren pitkäaikainen päätoimittaja 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa.[2]
Henkilöhistoria
Lounasmaan vanhemmat olivat hovioikeudenneuvos Karl Löfgren ja Fredrika Wilhelmina Aminoff. Lounasmaa oli naimisissa vuodesta 1871 Maria Elisabeth Avellanin kanssa joka toimi Suomen Naisyhdistyksen ensimmäisenä puheenjohtajana 1884–1889. Lounasmaa pääsi ylioppilaaksi 1862 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1870. Hän toimi Uuden Suomettaren päätoimittajana 1870–1906 sekä Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjapainon hoitajana 1878–1909. Lounasmaa oli myös työväenvakuutuskomitean jäsen 1889-1892.[1][2]
Hän oli porvarissäädyssä Heinolan edustaja valtiopäivillä 1888 ja 1891 ja Tornion edustaja 1897, 1899 ja 1900.[3]
Teoksia
- Elämäni taipaleelta, 1910
Lähteet
- ↑ a b Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899: Löfgren (Lounasmaa) Nils Viktor Alfred. Viitattu 20.3.2021.
- ↑ a b Wikiaineisto: Kuka kukin oli 1961
- ↑ Sigurd Nordenstreng: Porvarissäädyn historia Suomen valtiopäivillä 1809–1906: Osa V, s. 216–218. Helsinki: Otava, 1921.
Aiheesta muualla
