Nykyään Viljo Kosonen on aihe, joka on kaikkien huulilla ja joka on läsnä useilla yhteiskunnan alueilla. Sen merkitys on kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosina, mikä on herättänyt keskustelua, kiistoja ja suurta kiinnostusta asiantuntijoiden ja suuren yleisön keskuudessa. Viljo Kosonen on asia, joka koskee meitä kaikkia, koska se vaikuttaa elämäämme suoraan tai epäsuorasti. Tässä artikkelissa tutkimme Viljo Kosonen:een liittyviä eri näkökohtia, analysoimme sen vaikutuksia, seurauksia ja mahdollisia ratkaisuja. Edessämme on kysymys, jota kannattaa käsitellä eri näkökulmista, jotta voimme ymmärtää sen kokonaisuutena ja löytää vaihtoehtoja sen ratkaisemiseksi parhaalla mahdollisella tavalla.
Viljo Kosonen (7. elokuuta 1911 Viipuri – 2. joulukuuta 1965 Helsinki[1]) oli suomalainen toimittaja ja toiminnanjohtaja.
Kosonen syntyi muurarin perheeseen. Hän pääsi ylioppilaaksi Viipurin yhteiskoulusta vuonna 1930, opiskeli Työväen Akatemiassa vuosina 1932–1933 ja työskenteli sen jälkeen toimittajana Kansan Voimassa ja Eteenpäin-lehdessä sekä päätoimittajana Pohjanmaan Kansassa, Kansan Työssä ja Kansan Voimassa.[2]
Kosonen valittiin Työväen Sivistysliiton järjestösihteeriksi vuonna 1944. Hänestä tuli Työväenopistojen Liiton sihteeri ja toiminnanjohtaja vuonna 1946.[2] Kosonen toimitti Työväenopistojen Liiton opistolehteä ja oli vuodesta 1961 lähtien sen päätoimittaja[3]. Hän työskenteli myös Työväen Akatemian opettajana. Työnsä ohessa Kosonen suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon vuonna 1957 ja sai samana vuonna maisterin arvon.[2]
Kosonen liittyi Suomen Sosialidemokraattiseen Puolueeseen vuonna 1934. Hän kuului puolueen kasvatustoimikuntaan, Helsingin kunnallistoimikuntaan ja Helsingin Sosialidemokraattisen Työväenyhdistyksen johtokuntaan. Kosonen oli myös Suomen YK-liiton hallituksen ja Unescon neuvottelukunnan jäsen.[2]