Villa Grönberg

Tässä artikkelissa tutkimme Villa Grönberg:een liittyviä keskeisiä näkökohtia ja sen vaikutuksia tämän päivän yhteiskuntaan. Villa Grönberg:llä on ollut perustavanlaatuinen rooli jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla sen alkuperästä nykypäivän merkitykseen. Näillä sivuilla analysoimme yksityiskohtaisesti, kuinka Villa Grönberg on kehittynyt ajan myötä ja miten se on vaikuttanut ihmisiin, instituutioihin ja yhteisöihin ympäri maailmaa. Lisäksi tarkastelemme erilaisia ​​näkökulmia ja mielipiteitä Villa Grönberg:stä sekä sen tärkeydestä nykyisessä kontekstissa. Valmistaudu uppoutumaan Villa Grönberg:n kiehtovaan maailmaan ja löydä kaikki tämän erittäin tärkeän aiheen takana!

Villa Grönberg
Osoite Jokiniemenkatu 9,
01370 Vantaa
Sijainti Jokiniemi
Koordinaatit 60°17′42.57″N, 25°02′49.77″E
Valmistumisvuosi 1936
Suunnittelija Lars Sonck
Rakennuttaja Artur Grönberg
Omistaja Vantaan kaupunki
Käyttäjä Vantaan A-kilta
Tyylisuunta funktionalismi
Julkisivumateriaali tiili
Kerrosluku 3
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Villa Grönberg on Tikkurilan aseman itäpuolella Vantaan Jokiniemessä sijaitseva kolmikerroksinen kerhotila ja entinen asuinrakennus. Punatiilisen yksityistalon suunnitteli Lars Sonck, ja se valmistui alueella sijainneen lyijyvalkoistehtaan johtajan asunnoksi vuonna 1936.[1] Vuonna 1928 perustetun tehtaan omisti liikemies Artur Grönberg, jonka poika Kurt perheineen oli Villa Grönbergin ensimmäinen asukas.[2] Kurt Grönberg peri tehtaan toimitusjohtajan paikan isältään vuonna 1937.[3] Rakennuksessa oli erilliset sisäänkäynnit vieraille ja palvelusväelle.[2] Vantaan kaupunginmuseon mukaan Villa Grönbergissä on samoja piirteitä kuin Sonckin suunnittelemassa funktionalistisessa Mikael Agricolan kirkossa.[4]

Edustusasunto pysyi Grönbergin suvun omistuksessa 1980-luvulle asti. Tehtaan toiminta päättyi vuonna 1984, ja maakauppojen yhteydessä myös Villa Grönberg siirtyi Vantaan kaupungin omistukseen. Se oli alun perin tarkoitus remontoida kaupungin edustustilaksi mutta jäi kuitenkin vuosiksi tyhjilleen. Vuonna 1992 kaupunki antoi rakennuksen ilmaiseksi käyttöön Vantaan A-killalle,[4] joka kunnosti sen Museoviraston ohjauksessa kerhotilaksi.[5] Kellariin museoitiin Grönbergin perheen pommisuoja. A-kilta on edelleen vuokralainen ja järjestää tiloissa työtoimintaa kuntoutujille.[2]

Entisen tehtaan alueet ovat jääneet rakentamattomiksi, mutta niille suunnitellaan muun muassa Tikkurilan osaamiskampusta. Villa Grönberg säilytetään, ja sen ympärille on suunniteltu puutarhaa.[6] Rakennus on suojeltu asemakaavalla.

Rakennuksen pääjulkisivu on suunnattu etelään.

Grönbergin tehtaan ympäristöhaitat

Aikana, kun Grönbergin lyijyvalkoistehtaassa ei vielä ollut suodattimia, se levitti lyijyä ympäristöön useiden kilometrien säteelle. 1970-luvulla lyijylaskeumat ylittivät suositukset paikoitellen kymmenkertaisesti, ja myös tehtaan lähellä asuvien ihmisten veren lyijypitoisuus oli kohonnut.[4] Ongelmallisin jäte oli savukaasujen pesussa syntynyt pesuriliete, joka sisälsi lyijyn lisäksi myös dioksiineja ja furaaneja.[7] Lopulta tehdas purettiin, ja alueen pintamaita puhdistettiin 1990- ja 2000-luvuilla.[8] Pilaantuneita massoja poistettiin alueelta 83 000 tonnia.[7] Tikkurilan ja Jokiniemen ympäristössä on kuitenkin voimassa suositus siitä, ettei siellä kasvatettaisi syötäviä kasviksia eikä poimittaisi marjoja tai sieniä.[4]

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Paavola, Susanna: Villa Grönberg; Jokiniemenkatu 9 vantaankaupunginmuseo.finna.fi. Vantaan kaupunginmuseo. Viitattu 28.9.2022.
  2. ↑ a b c Silanto, Anne: Tiesitkö? Lars Sonck on suunnitellut monta kaunista kirkkoa ja Kultarannankin, mutta myös kaksi rakennusta Vantaalla Vantaan Sanomat. 6.2.2023. Viitattu 6.2.2023.
  3. ↑ Rakennushistoriallinen selvitys, s. 8
  4. ↑ a b c d Hovi-Horkan, Jonna: Lyijytehtaan johtajalle rakennetun huvilan ympäriltä ei saisi tänäkään päivänä syödä marjoja tai sieniä Helsingin Sanomat. 24.5.2023. Viitattu 28.5.2023.
  5. ↑ Aho, Kaija: Vantaan A-kilta kunnosti Villa Grönbergin Autiona Jokiniemessä seissyt Sonckin funkkistalo on nyt kovassa käytössä (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 15.3.1992. Viitattu 28.9.2022.
  6. ↑ Jokiniemen koulukampus / Asemakaavan muutos nro 002517 (s. 3) 27.4.2022. Vantaan kaupunki. Viitattu 28.9.2022.
  7. ↑ a b 002517 kaavaselostus (PDF) (s. 14) 24.10.2023. Vantaan kaupunki. Viitattu 31.10.2023.
  8. ↑ Vilermo, Jouni: Tikkurilan myrkkymaiden puhdistus jatkuu Iltalehti. 13.11.2008. Viitattu 11.4.2022.

Aiheesta muualla