Nykymaailmassa Ville Pekkola:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe maailmanlaajuisesti. Alkuperäistään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan Ville Pekkola on ollut perustavanlaatuinen rooli jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Olipa se vaikutus populaarikulttuuriin, panos teknologian kehitykseen tai historiallinen merkitys, Ville Pekkola on luonut laajan tutkimus- ja tutkimuskentän, joka kiehtoo edelleen niin asiantuntijoita kuin harrastajiakin. Tässä artikkelissa tutkimme Ville Pekkola:n monia puolia ja analysoimme sen merkitystä ja laajuutta eri alueilla ymmärtääksemme täysin sen merkityksen nykymaailmassa.
Ville Pekkola | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Ville Valtteri[1] Pekkola |
Syntynyt | 31. tammikuuta 1989 Lahti, Suomi |
Kansalaisuus |
![]() |
Koripalloilija | |
Lempinimi | The Grindfather |
Pelipaikka | Heittävä takamies |
Pituus | 190 cm |
Paino | 90 kg |
Pelaajaura | |
Seurajoukkueet | |
2009−2010 2010−2011 2011−2017 |
Namika Lahti Lappeenrannan NMKY Tampereen Pyrintö |
|
Ville Valtteri Pekkola (s. 31. tammikuuta 1989 Lahti) on suomalainen koripalloilija. Hän on edustanut Korisliigassa vuosina 2011–2017 Tampereen Pyrintöä ja aikaisemmin Lappeenrannan NMKY:tä ja kasvattajaseuraansa Namika Lahtea. Pekkola on voittanut pelaajaurallaan Suomen mestaruudet Namika Lahdessa 2009 ja Pyrinnössä 2014. Lisäksi hän on voittanut Pyrinnössä LiigaCupin vuonna 2013, saavuttanut SM-hopeaa vuonna 2016 sekä cup-hopeaa vuonna 2012 ja sijoittunut Baltian liigassa neljänneksi vuonna 2014. Pyrinnössä Pekkola pelasi myös EuroChallengea. Heittävänä takamiehenä pelaava Pekkola tunnetaan ahkerana puolustajana, joka on myös hyvä kolmen pisteen heittäjä ja hengenluoja.
Pekkola syntyi Lahdessa 31. tammikuuta 1989 ja asui kaupungissa lapsuutensa. Pekkolan veljet pelasivat myös koripalloa, ja koko perhe sitoutui lajiin. Pekkolan isä vei tämän Lahden NMKY:n harjoituksiin ensimmäisen kerran 4-vuotiaana.[2] Pekkola kehittyi Namika Lahden juniorijoukkueissa ja oli kaudella 2007–2008 A-juniorien SM-sarjan riistokuningas 4,94 riiston ottelukohtaisella keskiarvolla.[3]
Pekkola aloitti pääsarjauransa kasvattajaseuransa Namika Lahden edustusjoukkueessa, jossa hän pelasi kaksi kautta vuosina 2008−2010. Ensimmäisellä pääsarjakaudellaan 2008–2009 Pekkola pelasi 1,2 pisteen ja 0,2 levypallon keskiarvoilla. Ensimmäisen pääsarjaottelunsa hän pelasi 21. tammikuuta 2009 Tampereen Pyrintöä vastaan, ja ensimmäisen kerran hän onnistui pisteidenteossa (6 pistettä) Team Componentaa vastaan 4. huhtikuuta. Kauden aikana Pekkola pelasi Namikan joukkueessa yhteensä viidessä ottelussa, onnistui pisteidenteossa niistä kahdessa ja pelasi hajasekunteja yhdessä pudotuspeliottelussa. Runkosarjan neljänneksi sijoittunut Namika voitti pudotuspeleissä Uudenkaupungin Korihait ja Espoon Hongan ja eteni loppuotteluihin, joissa se kaatoi Joensuun Katajan suoraan 0–3-otteluvoitoin. Pekkola sai näin ollen tulokaskaudellaan Suomen mestaruuden.[3]
Kaudella 2009–2010 Pekkolan peliaika kasvoi lähes seitsemään minuuttiin ottelua kohden. Hän paransi Korisliigan piste-ennätystään seitsemään Pyrintöä vastaan 24. maaliskuuta 2010 ja otti samassa ottelussa myös kolme levypalloa sekä riistoa ja antoi kaksi koriin johtanutta syöttöä. Pekkola pelasi runkosarjassa 24 ottelussa pistekeskiarvon noustessa 1,4:ään ja levypallokeskiarvon 1,2:een. Hän onnistui kolmen pisteen heitoissaan 37,5-prosenttisesti ja vapaaheitoissaan 78,6-prosenttisesti, mutta kahden pisteen heitoista onnistui vain 11,8 prosenttia. Namikan kausi päättyi runkosarjan yhdeksänteen sijaan, kun kolme joukkuetta ylsi 42 pisteeseen, ja Lahti jäi keskinäisessä vertailussa kolmikon viimeiseksi. Pekkola pelasi kauden aikana myös Namikan reservijoukkueessa I-divisioonaa 13,6 pisteen ja 4,6 levypallon keskiarvoilla.[3]
Kaudeksi 2010–2011 Pekkola siirtyi Sami-isoveljensä perässä Lappeenrannan NMKY:hyn.[4] Lappeenrannassa Pekkolan roolipelaajuus kehittyi, ja hänestä tuli avausviisikon pelaaja.[5] LrNMKY jäi runkosarjassa 11:nneksi ja joutui karsimaan sarjapaikastaan, jonka se säilytti voitettuaan Korikobrat otteluvoitoin 2–0. 37 runkosarjaottelussa yli 23 minuutin keskiarvolla pelannut Pekkola onnistui kahden pisteen koreissaan hyvin, 52,5-prosenttisesti, ja teki lisääntyneen peliajan myötä uransa siihen mennessä parhaat tilastolukemat, 4,8 pistettä, 3,6 levypalloa, 0,9 syöttöä ja 1,4 riistoa ottelua kohden.[3]
Syksyksi 2011 Pekkola sai opiskelupaikan Tampereelta, ja hän teki kauden 2011–2012 kynnyksellä 2+1-vuotisen pelaajasopimuksen kaksi edellistä Suomen mestaruutta voittaneen Tampereen Pyrinnön kanssa.[5] Kovatasoisemmassa ja omasta juniorituotannostaan tunnetussa joukkueessa ulkopaikkakuntalaisen Pekkolan pelaajarooli ja peliaika pienenivät Lappeenrannan-ajasta.[2] Pekkolan peliaika Pyrinnössä on kuitenkin kasvanut kausi kaudelta. Ensimmäisellä Pyrintö-kaudellaan 2011–2012 Pekkola esiintyi Pyrinnössä 33 runkosarjaottelussa noin kuuden minuutin verran ottelua kohden. Suomen cupissa Pyrintö eteni sen kotihallissa Pyynikin palloiluhallissa pelattuun loppuotteluun, jossa se taipui Katajalle pistein 68–78. Runkosarjassa Pyrintö sijoittui kolmanneksi, ja kovatasoisissa puolivälierissä se voitti KTP-Basketin otteluvoitoin 3–2. Välierissä Pyrintö taipui mestaruuden vieneelle Loimaalle ja pronssiottelussa Torpan Pojille pistein 90–97. Kaudella 2012–2013 Pekkolan peliaika tuplaantui noin kymmeneen minuuttiin ottelussa. Pyrintö voitti kauden aikana LiigaCupin, mutta runkosarjassa se sijoittui vasta neljänneksi ja putosi jo puolivälierissä Kauhajoen Karhua vastaan.[3] Pyrintö pelasi kauden aikana myös EuroChallengea, jossa se jäi alkulohkoon.
Kaudella 2013–2014 Pekkolan teema lähes kaikissa aamuharjoituksissa oli heittäminen, mikä paransi hänen itseluottamustaan.[6] Hänen kolmen pisteen heittonsa onnistuivatkin runkosarjassa Lahden-kausien tapaan hyvin, 38,7-prosenttisesti. Kauden aikana Pekkolan ottelukohtainen peliaika kasvoi runkosarjassa lähes 12 minuuttiin ottelua kohden. Korisliigan piste-ennätystään (17) Pekkola sivusi viimeksi huhtikuussa 2014.[7] Pyrintö voitti Korisliigan runkosarjan uudella voittoennätyksellä, ja pudotuspeleissä se pudotti Namika Lahden ja KTP:n edeten loppuotteluihin. Paljon yleisöä kerännyt ottelusarja päättyi Pyrinnön 3–1-voittoon, ja Pekkola voitti uransa toisen Suomen mestaruuden. Loppuotteluissa puolustamisen erikoismies vartioi onnistuneesti maajoukkuekonkari Teemu Rannikkoa Kelvin Lewisin levätessä vaihdossa.[8] Pekkola pelasi muutenkin uransa ylivoimaisesti siihen mennessä parhaat pudotuspelit 2,5 pisteen keskiarvolla. Yhteensä 18 kolmen pisteen heiton yrityksestään hän onnistui joka toisessa.[3] Pyrintö pelasi kauden aikana Korisliigan lisäksi ensimmäisenä suomalaisjoukkueena Baltian liigaa, jossa se eteni aina pronssiotteluun asti sijoittuen neljänneksi.
Kaudella 2014–2015 Pyrintö selviytyi Baltian liigassa puolivälieriin, joissa se hävisi BK Ventspilsille.[9] Pekkolan peliaika Baltian liigassa kasvoi, ja hänen pistekeskiarvonsa nousi edelliskaudesta runkosarjassa 2,6:een sekä pudotuspeleissä 5,0:aan. Maaliskuussa 2015 Pekkola ja Pyrintö tekivät vuoden mittaisen jatkosopimuksen.[10] Korisliigassa Aamulehden toimittaja piti Pekkolaa kauden päätyttä joukkueen kehittyneimpänä pelaajana kyseisellä kaudella[11].
Kauden 2015–2016 alussa Pekkola nousi ajoittain Pyrinnön aloitusviisikkoon.[12] Hänen peliaikansa runkosarjassa pieneni hieman edelliskaudesta, mutta kolmen pisteen heitoissaan hän onnistui uransa siihen mennessä parhaalla tarkkuudella, 41,3-prosenttisesti. Pyrintö sijoittui runkosarjassa neljänneksi ja voitti puolivälierissä Bisonsin sekä välierissä Seagullsin. Loppuotteluissa Pyrintö hävisi Kouvoille, ja uransa korkeimmalla, 3,2 pisteen keskiarvoilla pudotuspeleissä pelannut Pekkola päätti kautensa SM-hopeamitaliin.[3] Aamulehden kaudenpäätösarviossa kehuttiin Pekkolan olleen kauden aikana Pyrinnön yhteishengelle tärkeä pelaaja.[13]
Kesäkuussa 2016 Pekkola sai korkeakouluopintonsa päätökseen ja teki Pyrinnön kanssa vuoden mittaisen jatkosopimuksen, jonka myötä hän siirtyi täysammattilaiseksi.[14] Hänen kautensa sujui kuitenkin vaatimattomasti.[3]
Pyrinnössä pelatessaan Pekkola on tullut tunnetuksi roolipelaajana.[15] Hän on ollut etenkin takamiesten puolustaja ja prässääjä sekä vaihtopenkiltä energiaa tuovana pelaaja.[8] YLEn toimittaja kuvaili Pekkolaa "takamiesten elmukelmumaiseksi hiillostajaksi",[16] ja itseään Pekkola on kuvannut fyysiseksi "puolustuspään ajokoiraksi".[2] Aamulehden toimittaja kuvaili keväällä 2015 Pekkolaa "haalariosaston peluriksi", jonka heittotaito on kausien kuluessa kehittynyt[11]. Urheilusanomien toimittaja, valmentaja Harri Mannonen arvioi huhtikuun 2015 lehdessä Pekkolaa Korisliigan hyödyllisimmäksi pelaajaksi joukkueelleen tilastolukemiin suhteutettuna. Mannosen mukaan Pekkolan pallokäsittelytaito ja kyky käyttää palloskriinejä ovat heikot, ja tämä juoksee pallottomana "kovaa sinne tänne". Edelleen Mannosen mukaan Pekkola on huono korintekijä korin läheisyydessä mutta hyvä kaukoheittäjä: tarkastelun kohteena olleena runkosarjakautena 2014–2015 Pekkolan kolmen pisteen heittojen onnistumisprosentti "omintakeisella heittotekniikalla" oli 38. Mannosen mukaan korkea onnistumisprosentti johtuu osittain siitä, että Pekkolaa käytetään usein hyökkäysten viimeisenä vaihtoehtona, jolloin hän saa suhteellisen vapaita heittopaikkoja ja siitä, etteivät vastustajat aina vartioi häntä tarpeeksi. Mannonen arvioi Pekkolan hyödyn joukkueelleen syntyvän erityisesti tämän puolustuksesta eli vastustajan pelintekijän kovasta ja sinnikkäästä painostamisesta ympäri kenttää, missä häntä auttavat kelvollinen liikkuvuus ja pituusylivoima (190 cm) useisiin Korisliigan takamiehiin verrattuna.[17]
Luonteeltaan Pekkola on kuvaillut olevansa keskimääräistä energisempi ja eläväisempi, mikä näkyy myös hänen pelityylissään.[6][18] Aamulehden toimittajan mukaan Pekkola on "räväkän" pelityylinsä vuoksi tunteita herättävä pelaaja. Pekkola itse on todennut Korisliigan tarvitsevan persoonia ja saavansa energiaa yleisön äänistä.[15] Mannosen analyysin mukaan Pekkolan roolipelaajuus auttaa häntä ottamaan rohkeasti virheitä peliajan ollessa rajallinen, eli Pekkolan puutteellinen hyökkäys tukee "paradoksaalisesti" hänen puolustustaan. Pekkola pelaa usein ns. harmaalla alueella eli virheiden rajamailla. Tämän vuoksi Pekkolan virhekeskiarvo on Pyrinnön korkeimpia, ja usea virhe jää myös tuomarien huomioitta. Usein Pekkola on tavannut pysäyttää vastustajansa molemmilla käsillä, minkä jälkeen hän kädet levällään on korostanut, ettei ole niin tehnyt.[17] Pekkolan lempinimi "The Grindfather" on hänen Pasi-veljensä keksintö ja kuvastaa Pekkolan pelityyliä. Pekkola itse on määritellyt vastustajan takamiehen puolustamisen lempitehtäväkseen puolustuspäässä, ja hän pelaa roolissan kovaa saadakseen vastustajastaan henkisen yliotteen.[6]
Aamulehden huhtikuun 2016 haastattelussa Pekkolan kuvailtiin kehittyneen Tampereella hyvätasoiseksi kolmen pisteen korien heittäjäksi. Hänellä kuvailtiin olevan puolustukseen ja heittämiseen tärkeät nopeat jalat. Pekkolan itsensä mukaan hänen veljensä olivat parempia hyökkäyksessä mutta hidasjalkaisempia, minkä vuoksi hänen jalkatyönsä kehittyi nuorena heitä vastaan pelatessa. Kolmen pisteen heittoja Pekkola sanoi harjoitelleensa runsaasti tullakseen paremmaksi, eikä hän heitä pakotettuja heittoja.[19]
Pekkola muutti opiskelujen vuoksi Tampereelle vuonna 2011 ja opiskeli markkinointia Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulussa kevääseen 2016 asti.[10][20][21][22] Ennen täysammattilaisuuttaan Pekkola kävi koripallon ohella töissä ja opiskeli. Jo opiskeluaikanaan hänen tavoitteenaan oli opiskelujen jälkeen keskittyä koripalloon muutamaksi vuodeksi. Pekkola kuuntelee mielellään rap-musiikkia,[2] ja hänet tunnetaan puheliaana miehenä. Pekkola on asunut Tampereella Hämeenpuiston alueella.[23]
Pekkolan veljet Pasi ja Sami olivat myös pääsarjatason koripalloilijoita ja ovat sittemmin työskennelleet yritysmaailmassa. Pasi Pekkola tunnetaan myös kirjailijana.[2] Pekkoloiden veljessarja on historian ainoa pääsarjaottelussa (huhtikuu 2009 vs Kataja) samassa joukkueessa sekä yhtä aikaa kentällä ollut että samassa ottelussa pisteitä tehnyt veljeskolmikko.[24]
Kausi | Joukkue | Sarja | O | 2P % | 3P % | 1P % | HL | PL | LEV | S | M | R | T | PTS | PTS YHT |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
2008–2009 | Namika Lahti | Korisliiga | 5 | 0,0 % | 40,0 % | 50,0 % | – | 0,2 | 0,2 | 0,6 | 0,4 | 0,6 | – | 1,4 | 7 |
2009–2010 | Namika Lahti | Korisliiga | 24 | 11,8 % | 37,5 % | 78,6 % | 0,4 | 0,8 | 1,2 | 0,3 | 0,6 | 0,7 | 0,0 | 1,4 | 33 |
2010–2011 | Lappeenrannan NMKY | Korisliiga | 37 | 52,5 % | 28,6 % | 61,8 % | 1,1 | 1,9 | 3,1 | 0,9 | 1,6 | 1,4 | 0,1 | 4,8 | 179 |
2011–2012 | Tampereen Pyrintö | Korisliiga | 33 | 41,7 % | 27,8 % | 35,3 % | 0,2 | 0,4 | 0,6 | 0,1 | 0,4 | 0,2 | – | 1,4 | 46 |
2012–2013 | Tampereen Pyrintö | EuroChallenge | 6 | 33,3 % | 0,0 % | 60,0 % | 0,3 | 0,3 | 0,7 | 0,2 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 1,2 | 7 |
2012–2013 | Tampereen Pyrintö | Korisliiga | 44 | 52,1 % | 29,7 % | 48,4 % | 0,2 | 0,6 | 0,8 | 0,8 | 0,7 | 0,9 | – | 2,8 | 122 |
2013–2014 | Tampereen Pyrintö | Baltian liiga | 7 | 42,9 % | 14,3 % | – | 0,7 | 0,9 | 1,6 | 1,6 | 0,4 | 1,0 | 0,1 | 1,3 | 9 |
2013–2014 | Tampereen Pyrintö | Korisliiga | 41 | 35,9 % | 38,7 % | 38,5 % | 0,4 | 0,6 | 1,0 | 0,5 | 0,4 | 0,5 | 0,0 | 2,6 | 105 |
2014–2015 | Tampereen Pyrintö | Baltian liiga | 10 | 25,0 % | 33,3 % | 50,0 % | 0,6 | 1,3 | 1,9 | 1,4 | 1,0 | 1,6 | – | 2,6 | 26 |
2014–2015 | Tampereen Pyrintö | Korisliiga | 40 | 36,5 % | 38,3 % | 59,1 % | 0,7 | 1,4 | 2,1 | 0,7 | 0,7 | 0,9 | 0,2 | 4,0 | 159 |
2015–2016 | Tampereen Pyrintö | Korisliiga | 36 | 23,1 % | 41,3 % | 60,0 % | 0,5 | 0,7 | 1,1 | 0,6 | 0,4 | 0,6 | 0,1 | 3,0 | 108 |
2016–2017 | Tampereen Pyrintö | Korisliiga | |||||||||||||
Yhteensä | Korisliiga | ||||||||||||||
Yhteensä | EuroChallenge | 6 | 33,3 % | 0,0 % | 60,0 % | 0,3 | 0,3 | 0,7 | 0,2 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 1,2 | 7 | |
Yhteensä | Baltian liiga | 17 | 31,6 % | 28,0 % | 50,0 % | 0,6 | 1,1 | 1,8 | 1,5 | 0,8 | 1,4 | 0,1 | 2,1 | 35 |
Kausi | Joukkue | Sarja | O | 2P % | 3P % | 1P % | HL | PL | LEV | S | M | R | T | PTS | PTS YHT |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
2008–2009 | Namika Lahti | Korisliiga | 1 | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – |
2011–2012 | Tampereen Pyrintö | Korisliiga | 6 | 50,0 % | – | 25,0 % | 0,2 | 0,3 | 0,5 | – | – | 0,2 | – | 0,5 | 3 |
2012–2013 | Tampereen Pyrintö | Korisliiga | 4 | 50,0 % | 0,0 % | – | – | – | – | 0,3 | – | 0,3 | – | 0,5 | 2 |
2013–2014 | Tampereen Pyrintö | Baltian liiga | 8 | 40,0 % | 41,7 % | – | 0,6 | 1,1 | 1,8 | 0,6 | 0,3 | 0,9 | – | 2,9 | 23 |
2013–2014 | Tampereen Pyrintö | Korisliiga | 13 | 66,6 % | 50,0 % | 50,0% | 0,6 | 0,5 | 1,1 | 0,1 | 0,8 | 0,5 | 0,1 | 2,5 | 33 |
2014–2015 | Tampereen Pyrintö | Baltian liiga | 4 | 33,3 % | 50,0 % | 50,0 % | 0,5 | 0,5 | 1,0 | – | 1,0 | 0,3 | – | 5,0 | 20 |
2014–2015 | Tampereen Pyrintö | Korisliiga | 5 | 33,3 % | 30,0 % | 50,0 % | 1,2 | 1,6 | 2,8 | 1,2 | 1,0 | 1,2 | – | 2,8 | 14 |
2015–2016 | Tampereen Pyrintö | Korisliiga | 16 | 63,6 % | 28,9 % | 66,7 % | 0,5 | 0,8 | 1,3 | 0,3 | 0,6 | 0,6 | 0,1 | 3,2 | 51 |
2016–2017 | Tampereen Pyrintö | Korisliiga | |||||||||||||
Yhteensä | Korisliiga | ||||||||||||||
Yhteensä | Baltian liiga | 12 | 38,5 % | 45,5 % | 50,0 % | 0,6 | 0,9 | 1,5 | 0,4 | 0,5 | 0,7 | – | 3,6 | 43 |