Nykymaailmassa Villikkala (Halikko) on aihe, joka on kiinnittänyt kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion. Villikkala (Halikko) on noussut niin tutkijoiden, asiantuntijoiden kuin harrastajienkin kiinnostuksen kohteeksi yhteiskunnallisen vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai eri alueiden vaikutuksensa vuoksi. Alkuperäistään tuleviin vaikutuksiinsa Villikkala (Halikko) on synnyttänyt keskusteluja, kiistoja ja pohdintoja, jotka ovat tehneet sen yhdeksi tämän hetken tärkeimmistä aiheista. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka liittyvät Villikkala (Halikko):een, tavoitteenamme tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä tärkeästä aiheesta.
Halikon Villikkala on kylä entisen Halikon kunnan alueella Salossa. Kylä sijaitsee 110-tien pohjoispuolella lähellä Jokikaustan aluetta. Villikkalassa sijaitsee vain kantatila Villikkala sekä siitä lohkottu maatila Iiaro. Kylä sai vuoden 2009 kuntaliitoksessa etuliitteen Halikon Villikkala, jottei sitä sekoitettaisi Kiskossa sijainneeseen Vilikkalaan.[1]
Valtaosa Villikkalasta on metsäistä kukkulamaastoa. Suurimmat mäet ovat Palomäki, Ukonmäki ja Rytömäki. Mäkien väliset laaksot ovat joko niittyä tai viljelysmaata. Alueen eteläosassa virtaa Seinärinoja, joka myöhemmin yhdistyy Purilanjokeen. Alueen tiestö on kapeaa hiekkatietä, joka tilojen välillä yhdistäen kylän Korvenpäähän ja Riikolaan.
Villikkala lienee asutettu jo varhaiskeskiajalla, sillä kylä kuului ns. suomalaisen vero-oikeuden piirin. Varhaisin maininta Villikkalasta on kuitenkin vuodelta 1540, jolloin se oli Joensuun kartanon tilus. Kylästä alettiin lohkoa torppia vasta 1900-luvun puolivälin jälkeen, jolloin itsenäistyivät Rytömäki, Härjämäki ja Iiaro. Myöhemmin on lohkottu vielä tilat Tuomisto ja Hirrenmäki, mutta Iiaroa lukuun ottamatta kaikki lohkotilat ovat nykyään hävinneet kylästä.[2]