Vinci (rakettimoottori)
Nykyään Vinci (rakettimoottori) on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Teknologian ja globalisaation myötä Vinci (rakettimoottori):stä on tullut maailmanlaajuisesti tärkeä kysymys, joka vaikuttaa yhteiskunnan eri sektoreihin. Olipa kyseessä henkilökohtaisella, ammatillisella tai sosiaalisella tasolla, Vinci (rakettimoottori) on herättänyt laajaa keskustelua ja herättänyt kiinnostusta niin asiantuntijoiden kuin fanienkin keskuudessa. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Vinci (rakettimoottori):n vaikutuksia ja keskustelemme sen vaikutuksista jokapäiväiseen elämäämme. Alkuperäistään nykyiseen kehitykseensä Vinci (rakettimoottori) edustaa relevanttia ilmiötä, joka ansaitsee tulla ymmärretyksi kokonaisuudessaan.
| Vinci | |
|---|---|
.jpg) Moottorin prototyyppi |
|
| Status | Käytösssä |
| Ensilento | 9. heinäkuuta 2024 |
| Suunnittelija | Snecma[1], ArianeGroup |
| Valmistaja | ArianeGroup |
| Alkuperämaa |
 Ranska |
| Käyttötarkoitus | Ariane 6, toinen vaihe |
| Hapetin | LOX |
| Polttoaine | LH2 |
| Seossuhde | 6,1 |
| Suorituskyky | |
| Työntövoima (tyhjiö) | 180 kN |
| Ominaisimpulssi (tyhjiö) | 457,2 s |
| Kammiopaine | 60 bar |
| Koko | |
| Pituus | 3,33 m |
| Halkaisija | 1,84 m |
| Massa | 550 kg |
Vinci on uudelleenkäynnistettävä, kryogeeninen, nestemäistä polttoainetta käyttävä rakettimoottori, jota käytetään Ariane 6 -kantoraketin ylemmässä vaiheessa. Moottori voidaan käynnistää uudelleen jopa kolme kertaa, mikä sallii eri hyötykuorimen asettamisen eri kiertoradoille yhden lennon aikana, sekä palaamisen takaisin ilmakehään.[2] Vincin alustava suunnittelu aloitettiin Ariane 5 ME -ohjelman yhteydessä. Moottorin ensimmäisiä testauksia suoritettiin vuosina 2006–2008 Euroopan avaruusjärjestön Future Launcher Preparatory -ohjelman puitteissa. Vuosien 2009 ja 2014 välisenä aikana moottoria kehitettiin Ariane 5 raketin seuraavan kehitysvaiheen ylemmän vaiheen moottoriksi, mutta vuonna 2014 kehitys päätettiin siirtää Ariane 6 kantoraketin kehitykseen, jonka toisen vaiheen moottorina Vinci toimii.[3]
Lähteet
- ↑ Greuel, D., Schäfer K., & Schlechtriem S.: Test Facilities for Vinci. CEAS Space J, 2013, s. 39–48. Springer. doi:10.1007/s12567-013-0043-8 (englanniksi)
- ↑ The power of three: Ariane 6’s engines ArianeGroup. Viitattu 18.7.2024. (englanniksi)
- ↑ Alliot, P., Delange J.-P., De Korver V., Sannino J.-M., Lekeux A. & Vieille B.: Vinci, The european reference for Ariane 6 upper stage cyogenic propulsive system. Progress in Propulsion Physics, 2019, s. 481–494. EDP Sciences. doi:https://doi.org/10.1051/eucass/201911481 Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 18.7.2024. (englanniksi)