Nykymaailmassa Vinogradovin piiri on erittäin tärkeä ongelma, joka vaikuttaa kaikenikäisiin, kulttuureihin ja elämänaloihin kuuluviin ihmisiin. Puhummepa sitten Vinogradovin piiri:stä poliittisessa, yhteiskunnallisessa, tieteellisessä tai henkilökohtaisessa kontekstissa, sen merkitys on kiistaton. Tämän artikkelin tarkoituksena on tutkia Vinogradovin piiri:n eri puolia ja analysoida sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. Näillä sivuilla tarkastelemme Vinogradovin piiri:n eri näkökulmia tavoitteenamme tarjota lukijoillemme kokonaisvaltainen ja täydellinen näkemys tästä nykypäivän niin tärkeästä aiheesta.
Vinogradovin piiri Виногра́довский райо́н Vinogradovski raion |
|
---|---|
![]() |
|
![]() Vinogradovin piirin sijainti Arkangelin alueen kartalla. |
|
Perustettu | 1929 |
Hallinto | |
– hallinnollinen keskus | Bereznik |
Pinta-ala | 12 600 km² |
Väkiluku (2009) | 19 600 |
Vinogradovin piiri (ven. Виногра́довский райо́н, Vinogradovski raion) on paikallinen itsehallintoalue Arkangelin alueella Venäjällä. Alueen keskiosassa sijaitsevan piirin pinta-ala on 12 600 neliökilometriä. Asukkaita on 19 600 henkeä (vuonna 2009).[1]
Vuonna 1929 perustetun piirin nimenä oli Bereznikin piiri vuoteen 1940 saakka, jolloin se nimettiin uudelleen Šidrovon kylässä vuonna 1918 käydyssä taistelussa surmansa saaneen Pavlin Vinogradovin mukaan. Piirin hallinnollinen keskus on edelleen Bereznikin taajama. Lisäksi siihen kuuluu 8 maalaiskuntaa:
Tärkeimmät elinkeinot ovat metsä- ja maatalous. Metsäteollisuusyritykset suorittavat metsänhankintaa ja tuottavat sahatavaraa. Maatalousyritykset ovat erikoistuneet karjatalouteen ja rehuntuotantoon.[2]