Viranomaisten rakennus (Ateena)

Nykymaailmassa Viranomaisten rakennus (Ateena) on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion. Monimutkaisuudellaan ja nyky-yhteiskunnassa merkityksellisyytensä ansiosta Viranomaisten rakennus (Ateena) on herättänyt kiinnostuksen niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin keskuudessa. Populaarikulttuurin vaikutuksista teknologiaan ja politiikkaan Viranomaisten rakennus (Ateena) on ilmiö, joka ei jää huomaamatta. Tässä artikkelissa tutkimme Viranomaisten rakennus (Ateena):n eri puolia ja sen merkitystä jokapäiväisessä elämässämme.

Viranomaisten rakennus
Viranomaisten rakennuksen rauniot.
Viranomaisten rakennuksen rauniot.
Sijainti Agora, Ateena, Attika
Kreikka Kreikka
Koordinaatit 37°58′29″N, 23°43′20″E
Rakennustyyppi toimistorakennus
Valmistumisvuosi 1. vuosisata tai 100-luku jaa.
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Viranomaisten rakennus on nimitys, jota käytetään eräästä antiikin aikaisesta rakennuksesta Ateenan Agoralla Kreikassa.[1]

Viranomaisten rakennus rakennettiin roomalaisella kaudella ensimmäisellä vuosisadalla tai 100-luvulla jaa.[1][2] Se oli nimensä mukaisesti erilaisten viranomaisten käytössä. Rakennuksen tarkkaa käyttötarkoitusta ei kuitenkaan tunneta varmuudella; sen käyttäjiä ovat saattaneet olla esimerkiksi toria valvoneet viranomaiset, agoranomoi.[3]

Rakennus sijaitsi Agoran alueen lounaiskulmassa Keskistoan länsipään pohjoispuolella ja Tholoksen itäpuolella. Heti sen pohjoispuolella sijaitsi samoihin aikoihin rakennettu niin kutsuttu Lounaistemppeli. Viranomaisten rakennus oli tehty pääosin kalkkikivestä. Se koostui neljästä huoneesta. Yksi huoneista oli reunustettu penkeillä ja saattoi olla ruokailutila. Rakennuksesta on säilynyt nykyaikaan vain sen perustuksia.[1][4]

Lähteet

  1. ↑ a b c Agora Monument: Civic Offices Agora Excavations. The American School of Classical Studies at Athens. Viitattu 11.4.2016.
  2. ↑ Wilson, Nigel Guy: Encyclopedia of Ancient Greece, s. 26. Psychology Press, 2006. ISBN 0415973341 Teoksen verkkoversio.
  3. ↑ Gagarin, Michael: The Oxford Encyclopedia of Ancient Greece and Rome, s. 42. Oxford University Press, 2009. ISBN 0195170725 Teoksen verkkoversio.
  4. ↑ Raja, Rubina: Urban Development and Regional Identity in the Eastern Roman Provinces, 50 BC-AD 250: Aphrodisias, Ephesos, Athens, Gerasa, s. 118. Museum Tusculanum Press, 2012. ISBN 8763526069 Teoksen verkkoversio.