Virolahden sakaristo

Seuraavassa artikkelissa aiomme syventyä aiheeseen Virolahden sakaristo, aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion viime vuosina. Virolahden sakaristo on herättänyt suurta kiinnostusta, koska se on tärkeä elämän eri osa-alueilla, niin työelämässä, henkilökohtaisessa elämässä kuin sosiaalisessa kontekstissa. Tästä syystä on tärkeää syventyä Virolahden sakaristo:n yksityiskohtaiseen analyysiin, jotta voidaan ymmärtää sen vaikutus, sen seuraukset ja mahdolliset ratkaisut ja hyödyt, joita se voi tarjota. Tämän artikkelin aikana tutkimme erilaisia ​​näkökulmia ja asiaankuuluvia tutkimuksia, jotka auttavat meitä syventymään Virolahden sakaristo:n merkitykseen ja merkitykseen nykyään.

Virolahden sakaristo
Virolahden kivisakaristo ja taustalla Virolahden kirkko.
Virolahden kivisakaristo ja taustalla Virolahden kirkko.
Sijainti Virolahti
Koordinaatit 60°30′34.3″N, 027°41′18.4″E
Seurakunta Haminan seurakunnan Virolahden kappeliseurakunta
Rakentamisvuosi noin 1500–1530
Materiaali harmaakivi
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Virolahden sakaristo on keskiaikainen kivisakaristo, joka sijaitsee Virolahdella, nykyisen Virolahden kirkon itäpuolella. Sakaristo rakennettiin arviolta noin vuosien 1500 ja 1530 välillä silloisen puukirkon viereen. Tarkoituksena oli rakentaa myöhemmin kokonainen kivikirkko, mutta muun muassa taloudellisista syistä tämä ei toteutunut. Sakariston rakennusaika on päätelty keskiajan loppuun viittaavista piirteistä, joita ovat esimerkiksi eteläisen seinän oven epäsymmetrinen sijainti ja holvauksen yksityiskohdat. Pohjoispäädyssä on suuri ristikomero, jonka muoto muistuttaa Inkoon kirkon länsipäätyä. Itäpäädyllä on ikkuna, jota on uudella ajalla hieman pienennetty alkuperäisestä.

Sakariston yhteydessä ollut puinen kirkkorakennus purettiin 1600-luvulla, ja sen tilalle rakennettiin uusi. Uudempi puukirkko purettiin vuonna 1847 huutokaupan jälkeen, vaikka nykyinen ristikirkko oli rakennettu sen länsipuolelle jo vuonna 1766. Sittemmin sakaristoa on käytetty esimerkiksi varastona ja hartaustilana.[1]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Hiekkanen, Markus: Suomen keskiajan kivikirkot, s. 552–553. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-861-9

Aiheesta muualla