Tämä artikkeli käsittelee aihetta Vjatšeslav Staršinov, joka edustaa kiinnostavaa ja merkityksellistä kohtaa nykyään. Vjatšeslav Staršinov on aihe, joka on herättänyt kiinnostuksen monissa, koska sillä on tärkeitä vaikutuksia jokapäiväisen elämän eri osa-alueille. Seuraavien linjojen mukaisesti Vjatšeslav Staršinov analysoidaan eri näkökulmista, jotta saadaan kattava ja täydellinen näkemys tästä aiheesta. Vjatšeslav Staršinov on alkuperästään yhteiskunnalliseen vaikutukseensa asti aihe, joka herättää suurta keskustelua ja kiinnostusta, minkä vuoksi on välttämätöntä syventyä sen tutkimukseen ymmärtääkseen sen laajuuden ja merkityksen nykymaailmassa.
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Maa: ![]() | |||
Miesten jääkiekko | |||
![]() | |||
![]() |
Innsbruck 1964 | jääkiekko | |
![]() |
Grenoble 1968 | jääkiekko |
Vjatšeslav Ivanovitš Staršinov (ven. Вячеслав Иванович Старшинов, s. 5. kesäkuuta 1940 Moskova, Neuvostoliitto) on entinen neuvostoliittolainen jääkiekkoilija. Hänen pelipaikkansa oli keskushyökkääjä. Hänen on sanottu olleen yksi maailman parhaista jääkiekkoilijoista 1960-luvulla. Staršinov pelasi kuuluisassa Moskovan Spartakin ketjussa yhdessä Jevgeni ja Boris Maiorovin kanssa.
Staršinov oli voittamassa kolmea Neuvostoliiton mestaruutta Moskovan Spartakin joukkueessa vuosina 1962, 1967 ja 1969. Maailmanmestaruuden hän voitti yhdeksän kertaa vuosina 1963–1971 sekä olympiakultaa vuosina 1964 ja 1968.[1] MM-kisojen paras maalintekijä hän oli vuosina 1963 ja 1966, ja hänet palkittiin vuoden 1965 MM-kisojen parhaana hyökkääjänä. Neuvostoliiton urheilumestarin arvon hän sai vuonna 1963.
Staršinov oli tunnettu vahvasta maalinedustapelistään; hän toimitti maalivahdin eteen torjumat kiekot maaliin. Hän oli ahkera laukoja mistä hyvänsä kulmasta maalin lähellä. Staršinov pelasi fyysistä ja kovaotteista jääkiekkoa. Hän oli yksi ratkaisupelaajista maailmanmestaruuskisoissa 1960-luvulla.