Tässä artikkelissa perehdymme Vrije Universiteit Brussel:n kiehtovaan maailmaan ja tutkimme sen alkuperää, kehitystä ja merkitystä nykyään. Vrije Universiteit Brussel on ollut eri alojen asiantuntijoiden mielenkiinnon ja tutkimuksen kohteena, ja he ovat omistaneet aikaa ja vaivaa sen monipuolisuuden ymmärtämiseen. Analysoimme kuinka Vrije Universiteit Brussel on vaikuttanut yhteiskuntaan aikojen saatossa ja miten eri kulttuurit ja sukupolvet ovat tulkinneet sitä. Lisäksi tarkastelemme sen roolia ihmisten jokapäiväisessä elämässä sekä sen vaikutusta taiteeseen, tieteeseen ja teknologiaan. Tämän artikkelin avulla pyrimme valaisemaan Vrije Universiteit Brussel:tä ja tarjoamaan kattavan kuvan tästä tärkeästä ja kiehtovasta aiheesta.
Vrije Universiteit Brussel | |
---|---|
![]() |
|
Motto | Scientia vincere tenebras |
Perustettu | 1834 |
Tyyppi | Julkinen ja ei tunnustuksellinen |
Rehtori | Paul De Knop |
Kansleri | Eddy Van Gelder |
Opiskelijoita | n. 8 860 |
Sijainti | Bryssel, Belgia |
Sivusto | www.vub.ac.be |
Vrije Universiteit Brussel (Brysselin vapaa yliopisto, VUB) on Brysselin kaupungissa, Belgiassa sijaitseva hollanninkielinen yliopisto.[1]
Kiinalainen ARWU-yliopistoranking sijoitti VUB:n tieteellisten näyttöjen perusteella maailman huippuyliopistojen listan sijaluokkaan 201.–300.[1]
Yliopisto eroaa samaa tarkoittavasta nimestä huolimatta Université libre de Bruxellesistä (ULB), joka on ranskankielinen. Vuodesta 1970 lähtien nämä yliopistot ovat olleet täysin erillisiä instituutioita.
VUB katsoo perustamisensa tapahtuneen jo vuonna 1834 kun ULB perustettiin.[2] Perustajanaan yliopisto pitää Pierre-Théodore Verhaegenia, jolla oli erinomaiset suhteet Belgian vapaamuurarijärjestöön. Aluksi yliopistossa annettiin opetusta vain ranskaksi, mutta vuonna 1935 aloitettiin joidenkin oikeustieteellisten kurssien opettaminen hollanniksi. Vuonna 1936 jo lähes kaikissa tiedekunnissa oli hollanninkielistä opetusta. 1. lokakuuta 1970 ULB jakautui kahtia kielellisten periaatteiden mukaisesti. Tällöin syntyi Vrije Universiteit Brussel, joka oli täysin hollanninkielinen. Yliopistojen ero sinetöitiin kansallisella lainsäädännöllä 28. toukokuuta 1970 ja tällöin virallistettiin laillinen, hallinnollinen, opetuksellinen ja tieteellinen ero kahdeksi eri yliopistoksi.
Eron eräänä syynä voidaan pitää flaamien kielellisen identiteetin vahvistumista, olihan maan perustuslaki saatu käännetyksi hollanniksi 1960-luvun alkuvuosina. Tämä on myös nähtävänä tiukentuvana kielitaistelun eräänä vaiheena, joka lopulta on johtanut Belgian liittovaltioon ja maan kolmen kielellisen yhteisön luomiseen.
VUB on Belgian hollanninkielisistä yliopistoista ainoa, joka perustaa opetuksensa ja tutkimuksensa vapaaseen ilmaisuun. Muut ovat joko katolisen kirkon tai valtion omistamia ja hallitsemia yliopistoja.
Monien muiden belgialaisten yliopistojen tavoin myös VUB kerää opiskelijoilta lukukausimaksuja. Vuosittainen maksu on 1000 € Euroopan unionin jäsenmaisen kansalaisilta ja 1 000–3 900 € muilta.[3]