Vukovar

Nykyään Vukovar on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Vukovar on onnistunut asettumaan kiinnostavaksi kohteeksi monenlaiselle yleisölle joko yhteiskuntavaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai kulttuuriin kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Vukovar:n eri puolia ja analysoimme sen merkitystä ja vaikutuksia eri yhteyksissä. Vukovar kutsuu meidät pohtimaan sen merkitystä ja merkitystä päivittäisessä elämässämme sen alkuperästä nykyiseen kehitykseen. Liity kanssamme tutustumaan Vukovar:n maailmaan ja paljastamaan monimutkaisuudet, jotka tekevät siitä niin kiinnostavan aiheen.

Vukovar
Katu Vukovarissa
Katu Vukovarissa
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna

Vukovar

Koordinaatit: 45°21′N, 19°0′E

Valtio Kroatia
Piirikunta Vukovar-Syrmia
Hallinto
 – Hallinnon tyyppi Kunta
 – Pormestari Ivan Penava
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 100 km²
Väkiluku (2011) 27 683
Aikavyöhyke UTC+1
 – Kesäaika UTC+2









Vukovar on noin 28 000 asukkaan kunta ja kaupunki Kroatian itäosassa Vuka- ja Tonava-jokien yhtymäkohdassa. Kaupunki on Kroatian tärkein jokisatama.lähde?

Historia

Historiansa aikana Vukovar on kuulunut Kroatiaan, Bulgariaan, Osmanien valtakuntaan, Itävalta-Unkariin ja Jugoslaviaan. Kaupungin nimi tulee Vuka-joesta sekä unkarin kielen linnaa tarkoittavasta sanasta vár. Kroatian sodassa serbijoukot hävittivät kaupungin lähes maan tasalle ja tappoivat runsaasti siviileitä Vukovarin piirityksessä.[1] Piirityksessä pahaa tuhoa kärsinyt kaupungin vesitorni on jätetty ennalleen sodan muistomerkiksi.[2]

Väestö

Vukovarin asukasluku oli vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan 27 683. Asukkaista kroaatteja oli 57,4 prosenttia ja serbejä 34,9 prosenttia. Lisäksi kaupungissa asuu runsaasti muita kansallisuuksia.[3]

Lähteet

  1. ↑ Croatia Vukovar war: Overcoming a legacy of war BBC 2011
  2. ↑ STT-Reuters-AFP: Serbian presidentti pyysi kroaateilta anteeksi Vukovarissa is.fi. 4.11.2010. Viitattu 9.7.2023.
  3. ↑ 2. Population by ethnicity, by towns/municipalities, 2011 census Croatian Bureau of Statistics. Viitattu 14.11.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla