Vuorentaan kartano

Vuorentaan kartano noin vuonna 1920.

Vuorentaan kartano sijaitsee lähellä Halikonjoen suuta Salon kaupungin Halikossa Varsinais-Suomessa. Kartano on Suomen vanhin yhä asuttu kartanolinna. Kyseessä on pienin Halikon kolmesta aateliskartanosta.

Historia

Vuorentaka tunnetaan säterinä 1500-luvun lopulta. Alun perin se on kuulunut Joensuun ja Wiurilan kartanoiden yhteyteen. Horn-suku omisti kartanon 1700-luvulle asti, jolloin se myytiin käyttämättömänä. Se on ollut merkittävä kartano, sillä tällaisia kivilinnoja rakensivat vain korkeimmat aateliset.

Vuorentaka oli asumattomana 1700-luvun jälkipuoliskolla pitkän aikaa. Kivirakennus raunioitui ja vuonna 1802 se muutettiin viljamakasiiniksi ja oli siinä käytössä yli 50 vuotta. Armfelt-suku osti kartanon ja entisöi päärakennuksen 1800-luvun puolivälissä.

Rakennushistoria

Päärakennuksen vanhin osa on harmaakiveä ja on peräisin 1400-luvun lopulta tai 1500-luvulta. Rakennus sijaitsee ympäristöään korkeammalla hallitsevalla paikalla. Alkuperäinen osa on muodoltaan erityisen tornimainen ja muoto on säilynyt nykypäivään asti. Vielä 1850-luvulla rakennusta ympäröi matala muuri. Armfeltien ostettua kartanon päärakennus korjattiin ja Peter Georg Sundiuksen piirustusten mukaan sitä laajennettiin 1854 - 1855. Tällöin rakennus sai pääosin punatiilisen goottilaisen ulkomuotonsa.

Kartanon päärakennusta on korjattu 2000-luvulla Museoviraston avustuksella. Samalla rakennuksen sisäosat ovat saaneet takaisin 1800-luvun asunsa. Museovirasto on myös määritellyt Vuorentaan kartanon yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.

Lähteet

  1. a b c d Vuorentaan kartano Moision yläasteen Kuninkaantie-projekti. Arkistoitu 1.2.2009. Viitattu 1.8.2009.
  2. Halikon kunnan verkkosivut halikko.fi. Arkistoitu 2.5.2009. Viitattu 1.8.2009.
  3. Vuorentaan kartano Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.

Aiheesta muualla