Nykymaailmassa Vyasa on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen. Vyasa:stä on tullut jatkuvan keskustelun ja keskustelun aiheena joko yhteiskuntavaikutuksensa, liiketoimintaympäristönsä tai merkityksensä ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Vyasa on ollut eri alojen asiantuntijoiden tutkimuksen ja analyysin kohteena Vyasa:n alkuperästä sen nykyiseen kehitykseen. Tässä artikkelissa tutkimme Vyasa:een liittyviä eri näkökohtia sen vaikutuksista jokapäiväiseen elämään sen vaikutuksiin globaalilla tasolla. Yksityiskohtaisen ja syvällisen tarkastelun avulla pyrimme ymmärtämään paremmin Vyasa:n roolia nykymaailmassamme ja kuinka siitä on tullut olennainen osa todellisuuttamme.
Vyasa (myös Krishna Dvaipayana tai Veda Vyasa), oli intialainen runoilija, joka eli suunnilleen 1500-luvulla eaa. Hänet on nimetty Mahabharata-runoelman kirjoittajaksi.[1]
Legendan mukaan Vyasan isä oli askeetti ja äiti prinsessa. Hän kasvoi metsissä ja oppi vedoja erakoilta. Hän sai itse monia oppilaita eläessään Sarasvati-joen varrella. Myöhemmin hän muutti asumaan Himalajan luoliin, missä hän toimitti Vedoista neliosaisen kokoelman ja kirjoitti suuren runoelmansa.[1]