Väriskaala

Nykymaailmassa Väriskaala:stä on tullut monien ihmisten jatkuva kiinnostava aihe. Olipa kyse sen vaikutuksesta yhteiskuntaan, sen merkityksestä tiettynä ajankohtana tai sen vaikutuksesta tietyille alueille, Väriskaala on kiinnittänyt niin tutkijoiden, ammattilaisten kuin harrastajienkin huomion. Sen merkitys on kiistaton, ja sen läsnäolo tuntuu arjen eri alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme tarkemmin Väriskaala:n vaikutuksia ja analysoimme sen eri puolia ymmärtääksemme paremmin sen merkitystä nykyään.

Tyypillinen kuvaputkinäytön väriskaala sRGB-väriavaruudessa.
Eri väriskaalojen vertailua havainnollistava kuva.

Väriskaala (engl. gamut) tarkoittaa tietokonegrafiikassa ja valokuvauksessa värialuetta, jonka mukaan värit voidaan toistaa näyttölaitteella. Skaalan laajuudesta riipuen näyttö voi toistaa eri määrän värejä. Monet näytöt voivat toistaa 16,7 miljoonaa väriä, mutta jotkin voivat toistaa enemmän. Väriskaalaa koskevia standardeja ovat muun muassa sRGB, Adobe RGB ja DCI-P3.[1][2] Väriskaalat vaihtelevat käyttötarkoituksen mukaan. sRGB on johdettu televisioille tarkoitetusta Rec.709-määrittelystä, Adobe RGB on suunnattu painotuotteisiin, ja elokuvateollisuudesta lähtenyt DCI-P3 on yleistynyt älypuhelimissa ja tietokoneissa. Skaalat kohdistuvat eri värisävyihin, esimerkiksi DCI-P3 laajenee punaisen ja keltaisen sävyihin ja Adobe RGB laajenee vihreän ja syaanin sävyihin.[3][4] Laaja väriskaala (WCG) on usein käytössä samaan aikaan HDR-tekniikan kanssa, mutta ne eivät ole sama asia.[5] ITU Rec BT.2020 -suosituksen mukainen skaala sisältää 150 prosenttia enemmän värejä kuin sRGB.[6]

Pointerin väriskaala on Michael R. Pointerin vuonna 1980 esittämään tutkimukseen perustuva skaala, joka on approksimaatio ihmissilmän näkemästä väriskaalasta.[7]

Tieto väriskaalasta on tarpeen kun käytetään erilaisia näyttölaitteita tai tulostetaan digitaalisesti tehtyjä kuvia.[8] Väriskaalaa voi laajentaa lisäämällä päävärejä tavallisesti käytettyyn kolmeen. Joitakin useamman päävärin näyttölaitteita on julkaistu.[9]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ What Is Color Gamut? viewsonic.com. 6.1.2021. Viitattu 1.12.2023. (englanniksi)
  2. ↑ Adobe RGB Versus sRGB – Which Color Space Should You Be Using and Why digital-photography-school.com. Viitattu 1.12.2023. (englanniksi)
  3. ↑ Shawn C. Steiner: Color Gamuts: A Quick Primer bhphotovideo.com. 18.5.2018. Viitattu 1.12.2023. (englanniksi)
  4. ↑ Calvin Wankhede: What are display color gamuts? sRGB, DCI-P3, Rec. 2020 explained androidauthority.com. 29.10.2023. Viitattu 1.12.2023. (englanniksi)
  5. ↑ Geoffrey Morrison: What is wide color gamut (WCG)? cnet.com. 20.3.2017. Viitattu 1.2.2023. (englanniksi)
  6. ↑ W3C Workshop on Wide Color Gamut and High Dynamic Range for the Web w3.org. Viitattu 8.12.2023. (englanniksi)
  7. ↑ Simon Baker: The Pointer’s Gamut – The Coverage of Real Surface Colors by RGB Color Spaces and Wide Gamut Displays tftcentral.co.uk. 19.2.2014. Viitattu 2.12.2023. (englanniksi)
  8. ↑ Maureen C. Stone, William B. Cowan, John C. Beatty: Color Gamut Mapping and the Printing of Digital Color Images dl.acm.org. lokakuu 1988. doi:10.1145/46165.48045 Viitattu 19.12.2023. (englanniksi)
  9. ↑ Masahiro Yamaguchi: Multiprimary-Color Displays and Their Evaluation Methods (PDF) sid.onlinelibrary.wiley.com. 2011. Viitattu 23.3.2024. (englanniksi)

Aiheesta muualla