Nykymaailmassa Väriskaala:stä on tullut monien ihmisten jatkuva kiinnostava aihe. Olipa kyse sen vaikutuksesta yhteiskuntaan, sen merkityksestä tiettynä ajankohtana tai sen vaikutuksesta tietyille alueille, Väriskaala on kiinnittänyt niin tutkijoiden, ammattilaisten kuin harrastajienkin huomion. Sen merkitys on kiistaton, ja sen läsnäolo tuntuu arjen eri alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme tarkemmin Väriskaala:n vaikutuksia ja analysoimme sen eri puolia ymmärtääksemme paremmin sen merkitystä nykyään.
Väriskaala (engl. gamut) tarkoittaa tietokonegrafiikassa ja valokuvauksessa värialuetta, jonka mukaan värit voidaan toistaa näyttölaitteella. Skaalan laajuudesta riipuen näyttö voi toistaa eri määrän värejä. Monet näytöt voivat toistaa 16,7 miljoonaa väriä, mutta jotkin voivat toistaa enemmän. Väriskaalaa koskevia standardeja ovat muun muassa sRGB, Adobe RGB ja DCI-P3.[1][2] Väriskaalat vaihtelevat käyttötarkoituksen mukaan. sRGB on johdettu televisioille tarkoitetusta Rec.709-määrittelystä, Adobe RGB on suunnattu painotuotteisiin, ja elokuvateollisuudesta lähtenyt DCI-P3 on yleistynyt älypuhelimissa ja tietokoneissa. Skaalat kohdistuvat eri värisävyihin, esimerkiksi DCI-P3 laajenee punaisen ja keltaisen sävyihin ja Adobe RGB laajenee vihreän ja syaanin sävyihin.[3][4] Laaja väriskaala (WCG) on usein käytössä samaan aikaan HDR-tekniikan kanssa, mutta ne eivät ole sama asia.[5] ITU Rec BT.2020 -suosituksen mukainen skaala sisältää 150 prosenttia enemmän värejä kuin sRGB.[6]
Pointerin väriskaala on Michael R. Pointerin vuonna 1980 esittämään tutkimukseen perustuva skaala, joka on approksimaatio ihmissilmän näkemästä väriskaalasta.[7]
Tieto väriskaalasta on tarpeen kun käytetään erilaisia näyttölaitteita tai tulostetaan digitaalisesti tehtyjä kuvia.[8] Väriskaalaa voi laajentaa lisäämällä päävärejä tavallisesti käytettyyn kolmeen. Joitakin useamman päävärin näyttölaitteita on julkaistu.[9]