Wäinö Aaltosen koulu

Nykymaailmassa Wäinö Aaltosen koulu on aihe, joka on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen. Vuosikymmenten ajan Wäinö Aaltosen koulu on ollut eri alojen tutkijoiden, asiantuntijoiden ja ammattilaisten tutkimuksen ja kiinnostuksen kohteena. Sen vaikutus on tuntunut yhteiskunnassa, kulttuurissa, politiikassa ja taloudessa, mikä on synnyttänyt loputtomia keskusteluja ja pohdiskeluja sen vaikutuksista. Tässä artikkelissa tutkimme Wäinö Aaltosen koulu:n eri puolia analysoimalla sen kehitystä ajan myötä, sen nykyisiä haasteita ja mahdollisia tulevaisuudennäkymiä. Lisäksi tarkastelemme tiiviisti erilaisia ​​lähestymistapoja ja mielipiteitä, joita on olemassa Wäinö Aaltosen koulu:stä, tarkoituksena tarjota täydellinen ja objektiivinen yleiskatsaus tästä aiheesta, joka on niin tärkeä nykyään.

Wäinö Aaltosen koulu
Sijainti Kukola, Hirvensalo, Turku
Perustettu 1882 (Hirveluodon Ylhäinen Koulu)
Rehtori Tiina Paappa
Luokat 1–6
Verkkosivut
Wäinö Aaltosen koulu
Osoite Wäinö Aaltosen koulutie 3
Valmistumisvuosi 1997
Tuhoutui 1977
Suunnittelija Markku Roininen
Omistaja Turun kaupunki
Tyylisuunta postmodernismi
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Wäinö Aaltosen koulu on Turun Hirvensalossa toimiva alakoulu (luokat 1–6). Se on saanut nimensä tunnetuimman oppilaansa, kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen mukaan. Koulun painopistealueita ovat kuvataiteet ja kädentaidot, englannin kieli ja mediakasvatus.[1]

Historiaa

Wäinö Aaltosen koulun historia juontaa vuoteen 1882, jolloin silloiseen Maarian pitäjään kuuluneessa Hirvensalossa Kukolan kylässä vihittiin käyttöön kansakoulu, josta käytettiin nimeä ”Hirveluodon Ylhäinen Kansakoulu”. Se ja samaan aikaan Maarian keskustaan rakennettu Kärsämäen koulu olivat Maarian pitäjän ensimmäiset koulut.[2]

Marraskuun 6. päivänä 1882 pidetyn vihkiäisjuhlan jälkeen koulussa aloitti opinnot kymmenen poikaa ja viisitoista tyttöä eri yhteiskuntaluokista. Keisarillisen kouluylihallituksen määräyksestä oppiaineina olivat silloisella suomen kielellä "oikokirjoitus, laskento, runo- ja sisäluku, katekismo, biblianhistoria ja kuvaanto".[2]

Saaristolaisoloissa koulumatkat olivat usein hankalia esimerkiksi Papinsaaresta, josta piti toisinaan kahlata salmen yli, jos ruuhi olikin vastarannalla. Kouluun tultiin veneellä myös Hirvensalon ja Ruissalon välisestä Ison-Pukin saaresta. Koulussa syötiin omia eväitä vuoteen 1918 saakka, jolloin saatiin oma keittola.[2]

Vuonna 1944 Hirvensalo liitettiin Turkuun, ja koulusta tuli osa Turun koululaitosta nimellä Hirvensalon kansakoulu. Se järjesti yhdessä rovaniemeläisen ystäväkoulun kanssa yhden Suomen ensimmäisistä leirikouluista Lapissa helmikuussa 1959. Vuonna 1982 aloitettiin ekumeeninen oppilasvaihto, joka oli osa Turun Martinseurakunnan ja Ilomantsin ortodoksiseurakunnan välistä ystävyystoimintaa.

Syksyllä 1966 Hirvensalon kansakoulun nimeksi otettiin saman vuoden toukokuussa kuolleen kuuluisan oppilaan mukaan Wäinö Aaltosen koulu[3], ja nimi pysyi myös peruskoulujärjestelmään siirryttäessä. 1960- ja 1970-luvulla koulu tunnettiin valtakunnallisesti palkitusta koulupuutarha- ja ympäristönhoitotoiminnastaan. Turun koulujen välisissä hiihtokilpailuissakin koulu menestyi hyvin, ja vuodesta 1968 Wäinö Aaltosen koulu järjesti kevättalvisin hyväntekeväisyyshiihdot tunnettuine kilpahiihtäjävieraineen.[2]

Kesäkuussa 1977 Wäinö Aaltosen koulun vanha rakennus tuhoutui tulipalossa korjauskelvottomaksi.[4] Vuonna 1979 tilalle valmistui uusi Tapio Korpisaaren suunnittelema koulutalo, jossa kesään 2018 saakka toimi myös Hirvensalon kirjasto. Vuonna 1997 valmistuivat Markku Roinisen suunnittelemat postmodernistiset koulutilat, ja koulu alkoi erikoistua kuvataiteisiin ja muihin kädentaitoihin Wäinö Aaltosen Seuran tukemana.[2] Koulussa on myös yli 400 neliömetrin liikuntatilat.[5][6]

2010-luvulla koulussa on ollut noin 500 oppilasta. Lukuvuoden 2018–2019 alusta heistä noin 125 siirtyy uuteen Syvälahden kouluun. Myös Turun kaupunginkirjaston Hirvensalon kirjasto on siirtynyt Wäinö Aaltosen koulusta uuden koulun kanssa samaan rakennukseen, Syvälahden monitoimitaloon.[7]

Lähteet

  1. ↑ Turun perusopetuksen opetussuunnitelma luvut 1–12 1.8.2016 Wäinö Aaltosen koulu (PDF) 2016. Turun kaupunki. Viitattu 8.7.2018.
  2. ↑ a b c d e Lehtinen, Antti: Wäinö Aaltosen koulu täyttää 125 vuotta Turun Sanomat. 24.11.2007. Arkistoitu 7.7.2018. Viitattu 7.7.2018.
  3. ↑ Turku-seuran kevätretket. Suomen Turku, 3/1967, s. 18. Turku: Turkuseura. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 8.7.2018. (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. ↑ Wäinö Aaltosen koulu tuhoutui tulipalossa. Suomen Turku, 3/1977, s. 27. Turkuseura. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 7.7.2018. (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. ↑ Wäinö Aaltosen koulu Turun kaupunki. Viitattu 7.7.2018.
  6. ↑ Kupila, Sanna ym.: ”Pansion koulu, Pansio 201-1, Pernontie 29”, Turun koulut. Keskustan ulkopuolisten koulujen inventointi ja arvottaminen, s. 17. Turun kaupungin museokeskus, rakennusvalvonta ja kaupunkisuunnittelu, 2016. Teoksen verkkoversio Viitattu 7.7.2017.
  7. ↑ Syvälahden monitoimitalo etenee aikataulussa 17.5.2017. Turun kaupunki. Viitattu 7.7.2018.

Aiheesta muualla