Wallininkatu

Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Wallininkatu:n aihetta ja analysoimme sen vaikutuksia yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Wallininkatu on ollut kiinnostuksen ja keskustelun aiheena jo pitkään, ja on tärkeää ymmärtää sen vaikutukset nykymaailmassa. Näillä sivuilla analysoimme erilaisia ​​näkökulmia Wallininkatu:een, historiallisesta näkökulmasta sen merkitykseen nykyään. Tarkastellaan kuinka Wallininkatu on kehittynyt ajan myötä ja miten se on vaikuttanut tapaamme ajatella ja toimia. Samoin analysoimme Wallininkatu:een liittyviä tämänhetkisiä ja tulevia trendejä ja sitä, miten ne voivat vaikuttaa yhteiskuntamme eri puoliin.

Wallininkatu. Kuntatalo äärivasemmalla.

Wallininkatu (ruots. Wallinsgatan) on katu Helsingissä Kallion kaupunginosassa. Se on nimetty suomalaisen tutkimusmatkailijan Georg August Wallinin mukaan. Avarailmeisen kadun varrella sijaitsee muun muassa Tauno Palon puisto ja eräät Kallion viimeisistä puutaloista.

Profiili

Wallininkadun silta. Kuvassa näkyvä Wallininkadun ja Sturenkadun risteysalue sijaitsee Alppiharjun kaupunginosassa.

Wallininkatu on noin 500 metriä pitkä. Se alkaa Ensi linjan risteyksestä Linnunlaulun huvila-alueen reunalta ja kulkee pohjoiseen. Katu nousee jyrkähköä mäkeä ylös kohti Wallininkujan risteystä, jossa se tekee mutkan ja kulkee Helsinginkadun ylittävää siltaa Sturenkadun risteykseen. Wallininkadun kanssa risteävät kadut etelästä pohjoiseen lueteltuina ovat:

Etelässä Wallininkadun ilmettä hallitsee Kuntatalon punatiilinen rakennuskompleksi. Kadun toisella puolella on entisen sokeainkoulun rakennuksia ja Kallion viimeiset puutalot: Signe Lagerborg-Steniuksen piirtämät talot valmistuivat 1897–1905.[1] Wallininkadun vanhimman kerrostalon, Wallininkatu 5:n, piirsi Helge Lundström, ja se valmistui 1938. Viereinen Wallininkatu 7 valmistui seuraavana vuonna ja se on Ferdinand Salokankaan käsialaa.[2]

Wallininkatu on melko väljä ja avara. Parillisen puolen talot on rakennettu kadusta erilleen ja molemmissa päissään katu päättyy puistoalueeseen.

Historia

Wallininkadun puutalokausi kesti 1900-luvun alkupuoliskon. Puutalot olivat pääosin kaksikerroksisia ja niissä asuttiin ahtaasti pienissä asunnoissa. Kadun ilme muuttui täysin 1950-luvun lopulta 1970-luvun alkuun kestäneenä ajanjaksona, jolloin puutalot purettiin nykyisten kerrostalojen tieltä.

Suomen tasavallan 11. presidentti Tarja Halonen asui 1900-luvun lopulla Wallininkatu 10:ssä. Vuonna 1962 valmistuneen valkoisen kerrostalon ovat piirtäneet Aili ja Niilo Pulkka.[3][4]

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Herrasväen ja työläisten kaupunki, s. 98
  2. ↑ Herrasväen ja työläisten kaupunki, s. 130
  3. ↑ Herrasväen ja työläisten kaupunki, s. 158
  4. ↑ Pertti Heino osti kodin presidentiltä. Helsingin Sanomat 20.5.2012 (Käyttäjätunnuksella).

Aiheesta muualla